University of Oulu

Leukakystojen enukleaatio ja marsupialisaatio

Saved in:
Author: Saikkonen, Patrick1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Department of Dentistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.7 MB)
Pages: 29
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905282216
Language: Finnish
Published: Oulu : P. Saikkonen, 2019
Publish Date: 2019-06-04
Thesis type: Other thesis
Tutor: Lappalainen, Olli-Pekka
Reviewer: Lappalainen, Olli-Pekka
Sipola, Annina
Description:

Tiivistelmä

Kirurgisilla toimenpiteillä voidaan hoitaa kasvojen alueella esiintyviä hyvän- ja pahanlaatuisia patologisia leesioita. Patologisiin leesioihin kuuluvat muun muassa kystat ja kystankaltaiset leesiot. Kystaksi kutsutaan yleisesti patologista, usein epiteelin verhoamaa onteloa, joka voi olla nesteen tai puolikiinteän aineen täyttämä. Leukakystat voidaan jakaa kahteen kategoriaan alkuperänsä mukaan. Toinen ryhmä on odontogeenisestä epiteelistä alkunsa saaneet kystat eli hammasperäiset kystat ja toinen on oraalisesta epiteelistä alkunsa saavat kystat.

Vaikka kystat on jaettu alkuperänsä mukaan, kirurgiset toimenpiteet eivät eroa eri alkuperää olevien pienikokoisten kystien välillä. Leukakystoja hoidetaan pääasiallisesti neljän eri toimenpiteen avulla. Nämä toimenpiteet ovat enukleaatio, marsupialisaatio, enukleaation ja marsupialisaation yhdistelmä ja enukleaatio kyretoimalla. Enukleaatio on toimenpide, jossa kysta poistetaan kokonaisuudessaan kerralla. Enukleaatio tulisi suorittaa varovaisesti, jotta kysta ei repeytyisi. Tämä vähentää kystan uudelleenmuodostumisriskiä. Marsupialisaatio puolestaan on toimenpide, jossa kirurgisesti muodostetaan yhteys kystasta oraalionteloon. Toimenpiteessä kystasta poistetaan vain se osa, joka lähtee kystan ja oraaliontelon välistä ikkunaa muodostaessa. Toimenpiteen tarkoituksena on pienentää kystan sisäistä painetta. Kystan sisäisen paineen vähentyessä kysta pienenee ja luu pääsee muodostumaan uudelleen alueelle, josta kysta on sitä resorboinut.

Suuri osa leukojen alueen uusiutuvista kystista on keratokystia. Keratokysta luokiteltiin vuonna 2005 keratokystiseksi odontogeeniseksi tuumoriksi. Tuumoreiden luokittelu muuttui kuitenkin vuonna 2017, ja tällöin keratokysta luokiteltiin jälleen kystaksi. Yksimielisyyttä siitä, mikä on paras kirurginen tapa poistaa keratokysta, ei olla saatu. Aggressiiviset lähestymistavat kuten osteotomia ja resektio omaavat suuria riskejä ja haittapuolia. Siitä syystä on tärkeää löytää kirurginen toimenpide, jolla mahdollisimman vähillä haittavaikutuksilla saadaan aikaan alhainen uusiutumisriski.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin vuosina 2007–2017 OYS hammas- ja suusairauksien klinikassa hoidettujen follikulaari- ja keratokystien esiintyvyyttä, kystien kokoa, hoitomenetelmiä ja kystien uusiutumistaipumusta. Tutkimustulokset olivat linjassa kansainvälisten tutkimusraporttien kanssa. Keratokystat uusivat helpommin kuin follikulaarikystat ja tiheämmän jälkiseurannan ansiosta residiivit havaitaan aiemmin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Patrick Saikkonen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.