Monitoimikoulu Sammonlahteen
Kaipainen, Sinja (2019-05-27)
Kaipainen, Sinja
S. Kaipainen
27.05.2019
© 2019 Sinja Kaipainen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905292234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905292234
Tiivistelmä
Lappeenrannan kaupunki käynnisti syksyllä 2018 yleisen arkkitehtuurikilpailun koskien uuden koulurakennuksen suunnittelua Sammonlahden alueelle. Lappeenrannan Sammonlahdessa sijaitsevat päiväkoti, liikuntahalli ja koulu oli määrä purkaa huonon kunnon vuoksi, ja rakentaa samalle tontille uusi monitoimikoulu, joka palvelee myös päiväkoti-, neuvola-, kirjasto- ja liikuntatoimintoja. Uuden ”Sammontalon” laajuus tulisi kilpailuohjelman mukaan olemaan noin 16 000 bruttoneliötä. Sammontalon on tarkoitus palvella tulevaisuudessa yhteensä noin 1 500 oppilasta, opettajaa ja kuntalaista päivittäin.
Tein itsenäisesti oman ehdotukseni kaksivaiheisen kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen, joka käytiin syyskuusta marraskuuhun 2018. Diplomityössäni laajennan ja täydennän kilpailuehdotuksen opinnäytteeksi arkkitehdin tutkintoa varten. Kilpailutyönä palautettu aineisto sisälsi 4 kpl A1 -kokoisia plansseja, joissa suunnitelma esiteltiin kuvin ja selostustekstein. Tässä diplomityössä perehdyn syvällisemmin ehdotukseni oppimisympäristön suunnitteluun, rakenneratkaisuun ja täydennän sitä tarkentavien kuvien ja tekstien lisäksi pienoismallilla.
Työn yksi keskeisistä suunnitteluhaasteista oli rakennuksen laajuuden käsittely. Talon nuorimpia käyttäjiä ovat neuvolassa vanhempiensa kanssa vierailevat vauvat, ja vanhimpia esimerkiksi lähikirjaston palveluja hyödyntävät eläkeläiset. Koska Sammontalo kokoaa yhteen eri ikäluokkia laidasta laitaan, on rakennuksen suuresta koostaan huolimatta sopeuduttava mittakaavaltaan ja toiminnoiltaan erilaisiin tarpeisiin. Haluan työlläni osoittaa joustavuuden mahdollisuuden ja eri ikäluokkien huomioimisen myös suurissa rakennushankkeissa. Asetin itselleni myös varhaisessa vaiheessa yhdeksi suunnittelutavoitteeksi rakennuksen terveellisyyden, turvallisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden. Näihin kysymyksiin pyrin ottamaan kantaa valitsemillani materiaaleilla, rakenneratkaisulla ja massoittelulla.
Diplomityöaiheeni avulla syvennyn suurten julkisten rakennusten, sekä erityisesti koulurakentamisen ja oppimisympäristöjen suunnitteluun. Työ on suunnitelmapainotteinen eikä siihen sisälly laajaa kirjallista tutkielmaa, mutta suunnittelun ohessa olen perehtynyt myös pedagogisiin näkökulmiin ja oppimisympäristöjen suunnittelun teoriaan tänä päivänä. Koulurakentaminen kulkee käsi kädessä opetussuunnitelman kanssa, ja molempien kehityksen tulee olla jatkuvaa ja nousujohteista. Vallitsevilla pedagogiikan näkökulmilla on suuri vaikutus suunnitteluratkaisuja tehdessä — miten rakennusta käytetään, millainen on vuosiluokkien sarjallisuus ja ryhmäkoot, sekä miten tiloilla voidaan edistää oppimista. Perinteisesti hitaasti muuttuvaksi ja jähmeäksi mielletty rakennusala on suuren haasteen edessä, kun käyttöikänsä päähän tulleita kouluja nyt korjataan tai korvataan nykyaikaisten opetusmenetelmien tarpeiden mukaisiksi. In late August 2018, the City of Lappeenranta published an open architectural competition for designing a new school in the neighborhood of Sammonlahti. The existing buildings on the site, including a comprehensive school, kindergarten and a sports hall, are planned to be demolished due to their poor condition, and a new multifunction building is meant to replace them. The new school, named “Sammontalo”, will host spaces for daycare functions, child health centre, library and various sports. The size of the new building, according to the competition brief, will be approximately 16 000 gross square metres. The amount of visitors in the building will be around 1 500 pupils, teachers and citizens on a daily basis.
I made my own entry independently for the first phase of the competition, which was held in autumn 2018. In the case of my master’s thesis, I am continuing and complementing the plan for a comprehensive architect’s degree. The competition entry consisted of four A1 boards of images and description of the design. This thesis will add more depth to the topics of designing a learning environment and the structural system of the building. A scale model is also included in the material.
One of the main challenges in the design process was the vast scale of the building. The youngest users of the house are infants visiting the child health centre with their parents, whereas the regional library could be, for example, used by the elderly. As the building brings together people from different age groups, it has to adjust to a variety of needs with its scale and functionality. With my thesis, I want to underline the flexibility of functions and take into account the ever-changing needs of various generations. My self-made goals in the beginning of the design process were to create a building that was healthy, safe and long-lasting. The visible materials, the structural system and the volume of the design were chosen to reflect these goals.
In this thesis, I have acquainted myself with the design of large-scale public buildings, and essentially, educational buildings and learning environments. The thesis itself focuses on the design rather than theory or a comprehensive written study. However, during the design process, I have researched pedagogical sciences related to learning environments for a better understanding. The design of educational buildings goes hand in hand with Finland’s current national core curriculum, and both should reflect the ascending development in the society. Prevailing views of pedagogy have an overwhelming impact on how modern schools are designed — for example, how the building shall be used, how the spaces can improve learning and what is the number and size of groups within a grade. The building industry, which is notorious for being inflexible and slow in change, is facing a demanding task as schools that have reached the end of their lifespan are being redeveloped or replaced to answer the needs of modern education and curriculum.
Tein itsenäisesti oman ehdotukseni kaksivaiheisen kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen, joka käytiin syyskuusta marraskuuhun 2018. Diplomityössäni laajennan ja täydennän kilpailuehdotuksen opinnäytteeksi arkkitehdin tutkintoa varten. Kilpailutyönä palautettu aineisto sisälsi 4 kpl A1 -kokoisia plansseja, joissa suunnitelma esiteltiin kuvin ja selostustekstein. Tässä diplomityössä perehdyn syvällisemmin ehdotukseni oppimisympäristön suunnitteluun, rakenneratkaisuun ja täydennän sitä tarkentavien kuvien ja tekstien lisäksi pienoismallilla.
Työn yksi keskeisistä suunnitteluhaasteista oli rakennuksen laajuuden käsittely. Talon nuorimpia käyttäjiä ovat neuvolassa vanhempiensa kanssa vierailevat vauvat, ja vanhimpia esimerkiksi lähikirjaston palveluja hyödyntävät eläkeläiset. Koska Sammontalo kokoaa yhteen eri ikäluokkia laidasta laitaan, on rakennuksen suuresta koostaan huolimatta sopeuduttava mittakaavaltaan ja toiminnoiltaan erilaisiin tarpeisiin. Haluan työlläni osoittaa joustavuuden mahdollisuuden ja eri ikäluokkien huomioimisen myös suurissa rakennushankkeissa. Asetin itselleni myös varhaisessa vaiheessa yhdeksi suunnittelutavoitteeksi rakennuksen terveellisyyden, turvallisuuden ja pitkäaikaiskestävyyden. Näihin kysymyksiin pyrin ottamaan kantaa valitsemillani materiaaleilla, rakenneratkaisulla ja massoittelulla.
Diplomityöaiheeni avulla syvennyn suurten julkisten rakennusten, sekä erityisesti koulurakentamisen ja oppimisympäristöjen suunnitteluun. Työ on suunnitelmapainotteinen eikä siihen sisälly laajaa kirjallista tutkielmaa, mutta suunnittelun ohessa olen perehtynyt myös pedagogisiin näkökulmiin ja oppimisympäristöjen suunnittelun teoriaan tänä päivänä. Koulurakentaminen kulkee käsi kädessä opetussuunnitelman kanssa, ja molempien kehityksen tulee olla jatkuvaa ja nousujohteista. Vallitsevilla pedagogiikan näkökulmilla on suuri vaikutus suunnitteluratkaisuja tehdessä — miten rakennusta käytetään, millainen on vuosiluokkien sarjallisuus ja ryhmäkoot, sekä miten tiloilla voidaan edistää oppimista. Perinteisesti hitaasti muuttuvaksi ja jähmeäksi mielletty rakennusala on suuren haasteen edessä, kun käyttöikänsä päähän tulleita kouluja nyt korjataan tai korvataan nykyaikaisten opetusmenetelmien tarpeiden mukaisiksi.
I made my own entry independently for the first phase of the competition, which was held in autumn 2018. In the case of my master’s thesis, I am continuing and complementing the plan for a comprehensive architect’s degree. The competition entry consisted of four A1 boards of images and description of the design. This thesis will add more depth to the topics of designing a learning environment and the structural system of the building. A scale model is also included in the material.
One of the main challenges in the design process was the vast scale of the building. The youngest users of the house are infants visiting the child health centre with their parents, whereas the regional library could be, for example, used by the elderly. As the building brings together people from different age groups, it has to adjust to a variety of needs with its scale and functionality. With my thesis, I want to underline the flexibility of functions and take into account the ever-changing needs of various generations. My self-made goals in the beginning of the design process were to create a building that was healthy, safe and long-lasting. The visible materials, the structural system and the volume of the design were chosen to reflect these goals.
In this thesis, I have acquainted myself with the design of large-scale public buildings, and essentially, educational buildings and learning environments. The thesis itself focuses on the design rather than theory or a comprehensive written study. However, during the design process, I have researched pedagogical sciences related to learning environments for a better understanding. The design of educational buildings goes hand in hand with Finland’s current national core curriculum, and both should reflect the ascending development in the society. Prevailing views of pedagogy have an overwhelming impact on how modern schools are designed — for example, how the building shall be used, how the spaces can improve learning and what is the number and size of groups within a grade. The building industry, which is notorious for being inflexible and slow in change, is facing a demanding task as schools that have reached the end of their lifespan are being redeveloped or replaced to answer the needs of modern education and curriculum.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31931]