University of Oulu

Digitaalisten omahoitopalveluiden rooli terveydenhuollossa : oirearviot ja johtamisen hyvät käytännöt hoitotyön ammattilaisten kokemina

Saved in:
Author: Hänninen-Ervasti, Riitta1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Health Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 2.9 MB)
Pages: 85
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905292243
Language: Finnish
Published: Oulu : R. Hänninen-Ervasti, 2019
Publish Date: 2019-06-04
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Pirkola, Heidi
Reviewer: Pirkola, Heidi
Laukka, Elina
Description:

Tiivistelmä

Terveyspalvelut ovat astumassa uuteen palvelusukupolveen digitalisaation muuttaessa niiden johtamista ja palvelumalleja, joten digitaalisten palvelujen käyttöönottoa on syytä tutkia eri näkökulmista.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, miten hoitotyön ammattilaiset kokevat Oirearvioiden käytön ja miten johtamisen hyvät käytännöt toteutuvat perusterveydenhuollon tasoisessa yksikössä, kun digitaaliset Oirearviot on otettu käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa, miten Oirearviopalvelun käyttö on alkuvaiheessa toteutunut ja mihin seikkoihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta palvelun käyttö on sujuvaa ja mielekästä hoitotyön ammattilaisen näkökulmasta katsottuna.

Tutkimusaineisto kerättiin Webropol verkkokyselynä strukturoiduin kysymyksin sekä kolmen avoimen kysymyksen avulla 376 hoitotyön ammattilaiselta joulukuun 2018 – maaliskuun 2019 välisenä aikana. Vastauksia saatiin 56 kpl, vastausprosentti oli 14,8 %.

Laadullinen aineisto käsiteltiin induktiivisella sisällön analyysilla ja määrällinen aineisto R-tilasto-ohjelmalla 3.5.1.

Oirearviopalvelun hyötyinä nähtiin työn hallintaan ja palvelun laatuun liittyviä seikkoja. Hoidontarpeen arvion systematisoituminen ja kriteerien samankaltaisuus parantavat hoitoon ohjautumista ja asiakas päätyy oikealle ammattilaiselle oikea-aikaisesti. Haasteena ammattilaiset kokivat palveluprosesseihin ja tietojärjestelmien integraatioon liittyvät ongelmat, kuten asiakkaiden mahdollisuuden yhteydenottoon monia kanavia pitkin, työskentelyn siirtymisen verkkoon sekä liian herkästi vastaanotolle ohjaavan palvelun. Terveydenhuollon toimintatavoissa käydään läpi kulttuurin muutosta, joka nähdään sekä hyötynä että haittana riippuen näkökulmasta. Johtamisen hyvät käytännöt toteutuvat kohtuullisesti.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että älykkään Oirearviopalvelun käyttöönotto on lähtenyt hitaasti liikkeelle, mutta palvelu vaatii vielä paljon ennen kaikkea ketterää kehitystyötä, jotta palvelu toimisi kuten sen on tarkoitus toimia; oikea-aikaisesti, oikealle ammattilaiselle ja oikeaan paikkaan ohjaavana, kustannustehokkaasti, vapauttaen resursseja kasvokkain tapahtuvaan hoitotyöhön ja siirtäen rutiininomaiset työt sekä itsehoidolla hoituvat oireet asiakkaan itsensä tekemäksi.

The role of digital patient portal services in healthcare : symptom assessmets and good management practices experienced by health care professionals

Abstract

Health services are entering a new generation of service digitalisation, changing their leadership and service models, so there is a need to investigate digital services from different perspectives.

The purpose of this study was to investigate how health care professionals to experience symptom assessment services and how good implementation of leadership come realized in primary health care after their implementation. The aim of the study is to get information on how the use of the symptom assessment service has been implemented in the early stages and what aspects should be paid attention to, so that the use of the service is smooth and meaningful from the perspective of a health care professional.

The research material was collected as a Webropol online survey with seven structured questions and three open questions from 376 health care professionals between December 2018 and March 2019. The response rate was 14.8%.

The qualitative data were analyzed using inductive content analysis and statistical analysis was performed for the quantitative data using R-program 3.5.1.

As the main results in this study were, work management and quality of service aspects were seen benefits. Systematization of care needs assessment and similarity of criteria improve referral to treatment and the client ends up with the right professional in right time. As a challenge, professionals experienced problems related to service processes and cultural change, such as the ability of customers to communicate across multiple channels, the transition of work procedures to the network, and the service that was too sensitive to reception. Information systems needed better integration. Health care practices go through a change in the transformation of culture, which was seen both a benefit and a challenge, depending on the point of view. Good management practices are reasonably implemented.

In conclusion, the introduction of the intelligent symptom assessment service has slowly started and the service still requires much agile development, so that the service works as it is supposed to work; timely, right for the right professional and in the right place, guiding and cost-efficiently, releasing resources to personal care and transferring routine jobs to the customer’s self-management.

see all

Subjects:
Copyright information: © Riitta Hänninen-Ervasti, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.