University of Oulu

Ohjausta sukupuolisilmälasien läpi katsottuna : sukupuolten tasa-arvo ja koulutuksen segregaatio Opo-lehdissä vuosina 1983–2015

Saved in:
Author: Johansson, Laura1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.8 MB)
Pages: 74
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905302250
Language: Finnish
Published: Oulu : L. Johansson, 2019
Publish Date: 2019-06-05
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Jalagin, Seija
Reviewer: Alenius, Kari
Vehkalahti, Kaisa
Description:

Tiivistelmä

Tässä tutkielmassa tutkin sukupuolen ja tasa-arvon diskursseja Suomen opinto-ohjaajien sisäisessä keskustelussa eli Opo-lehdessä vuosina 1983–2015. Tutkin, miten ja miksi segregaatioon eli sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa sekä Opo-lehdessä kiinnitetty huomiota. Tutkimukseni on laadullista analyysia lähdeaineistosta, eli opetussuunnitelmista sekä Opo-lehdestä. Tutkiessani opinto-ohjaajien ammatti- ja järjestölehteä tutkimus on osaltaan myös mediatutkimusta, jossa sovellan diskurssianalyysin ja historiallinen analyysin keinoja. Eli tutkin, miten Opo-lehdessä on sen historian aikana rakennettu ja käsitelty sukupuolen ja tasa-arvon diskurssia.

Olen jakanut tutkimustulokseni päälukuihin, jotka ovat kutakuinkin kronologisessa järjestyksessä sen mukaan, mitkä teemat ovat olleet esillä minäkin vuosikymmeninä: 1. Sukupuoli ja tasa-arvo lainsäädännössä ja opetussuunnitelman perusteissa, 2. Perinteisten sukupuoliroolien ja piilotavoitteiden purkamista, 3. Ohjaus segregaation purkajana ja 4. Tytöt ja tekniikka.

Keskustelu sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja segregaatiosta Opo-lehdissä vuosina 1983–2015 oli monipuolista. Alkuvuosikymmeninä 1980–90 keskustelun tiimoilta nousivat esiin sukupuoliroolit, piilo-opetussuunnitelma ja piilotavoitteet, itsetunto ja identiteetti sekä käsitykset tyttöjen ja poikien lahjakkuudesta ja osaamisesta — kilteistä tytöistä ja lahjakkaista pojista. 2000-luvulle tultaessa keskustelua käytiin opojen tärkeästä roolista segregaation purkutalkoissa, järjestettiin hankkeita ja koulutuksia sekä nostettiin myös esille opoja ymmärrettävästi paljon puhuttanut palkkaero miespuolisten ja naispuolisten opojen välillä. 2000-luvulla ei enää polemisoitu niinkään sukupuolta tai niiden rooleja ja stereotypioita, vaan tärkeimmäksi diskurssiksi nousi tyttöjen ja tekniikan suhde. Segregaation ongelman nähtiin piilevän nimenomaan tyttöjen oppiaine- ja koulutusvalinnoissa — tyttöjen tuli opiskella enemmän matemaattis-luonnontieteellisiä aineita ja heitä tuli tutustuttaa ja rohkaista tekniikan ja IT-teknologian maailmaan.

Tutkielmani on antanut uutta tietoa siitä, miten opinto-ohjaajien sisäisessä keskustelussa eli ammattikunnan lehdessä sukupuolta ja tasa-arvoa on käsitelty sen historian aikana. Tutkielma avaa jatkokysymyksiä eri suuntiin. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia sitä, miten opinto-ohjauksessa poikia on kannustettu naisenemmistöisille aloille, vai onko. Miksi ongelman on nähty piilevän juuri tyttöjen koulutusvalinnoissa?

see all

Subjects:
Copyright information: © Laura Johansson, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.