University of Oulu

Palvelumuotoilun arvo arkkitehtuurissa

Saved in:
Author: Loukola, Tuuli1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.7 MB)
Pages: 52
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905302264
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Loukola, 2019
Publish Date: 2019-06-05
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Mahlamäki, Rainer
Reviewer: Mahlamäki, Rainer
Herneoja, Aulikki
Soikkeli, Anu-Sisko
Sanaksenaho, Matti
Aarnio, Petri
Description:

Tiivistelmä

Diplomityöni on tutkielma, jossa haen vastausta kysymyksiin: Mitä on palvelumuotoilu? Onko arkkitehtuuri palvelumuotoilua? Mitä lisäarvoa palvelumuotoilu tuo tai toisi arkkitehtuuriin? Mitä arkkitehdit voivat oppia palvelumuotoilusta? Tavoitteena on ymmärtää palvelumuotoilun määritelmä; ja peilata sitä sen jälkeen oman arkkitehtuurikäsitykseni kautta arkkitehtuuriin. Lisäksi tavoitteenani on syventää ymmärrystä siitä, miksi rakennetusta ympäristöstä on avoimesti keskusteltava myös poikkitieteellisesti; ja miten arkkitehti pystyy vastata tulevaisuuden ja alati muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Koen arkkitehdin työn olevan mahdollisuus suunnitella koko ajan parempaa ja kehittää uusia elämisen konsepteja. Arkkitehti voi suunnitella ennen kaikkea ympäristöä ihmisen hyvinvoinnille. Paremman rakennetun ympäristön suunnittelu tulisi nähdä arvona. Suunnitteluun tarvitaan silloin uteliasta ja tutkivaa luonnetta, sillä parempi on tiedettävästi aina jotain muuta mihin on totuttu. Palvelumuotoilu diplomityöni aiheena syntyi juuri edellä mainittujen laajempien näkökulmien johdosta.

Palvelumuotoilu on käyttäjäkeskeistä suunnittelua, jossa pohditaan asioita syvemmin. Siinä päästään käsiksi ihmisen, käyttäjän tai asiakkaan tiedostamattomiin tarpeisiin ja sitä voidaan soveltaa niin fyysisessä kuin digitaalisessakin ympäristössä. Se ohjaa tutkimaan myös yhteiskunnan rakennetta, globaaleja trendejä, ilmiöitä ja tulevaisuutta. Palvelumuotoilun syntyä on vauhdittanut merkittävimmin palvelualan kasvu. Sillä ei ole selkeää syntyaikaa, mutta todennäköisesti se on ollut vuonna 1991, kun professori Michael Erlholff lanseerasi sen osaamisalana ensimmäisenä. Palvelumuotoilu ei ole ammattisidonnaista, vaikka siinä käytetäänkin teollisen muotoilun menetelmiä. Se täydentää jo olemassa olevaa osaamista ja avartaa näkemyksiä.

Työ jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa selvitetään mitä on palvelumuotoilu? Mitä se tarkoittaa rakennuksissa ja kaupungeissa. Toisessa osassa peilaan nuoren arkkitehdin alun näkökulmasta palvelumuotoilun tavoitteita arkkitehtuuriin — miten arkkitehtuuri voi esimerkiksi ohjata, kontrolloida, palvella tai auttaa ihmistä? Etsin tietoa näihin kysymyksiin pääosin kirjallisuudesta. Tutkin sen jälkeen omavalintaisia tapauksia, joista pyrin tunnistamaan opittujen asioiden perusteella miten palvelumuotoilu voi omasta mielestäni vaikuttaa suunnitteluun ja arkkitehtuuriin. Mitä lisäarvoa palvelumuotoiluajattelu voi tuoda näihin? Näihin haen tukea myös kirjallisuudesta, haastatteluista sekä elektronisista lähteistä. Lopuksi pohdin, miten palvelumuotoilu voi vaikuttaa arkkitehdin työnkuvaan sekä työyhteisöön. Haen erityisesti tähän näkökulmia eri haastatteluista, artikkeleista ja raporteista.

Abstract

In this thesis I seek answers to questions: What is service design? Is architecture about service design? What added value does service design can give to architecture? What can architects learn from service design? The goal is to understand the definition of service design; and then mirror it in architecture through my own architectural understanding. My aim is also to deepen the understanding of why the built environment should be openly discussed interdisciplinary; and how an architect can meet the needs of the future and the ever-changing society.

I feel that the work of an architect is an opportunity to plan better and develop new concepts of living. The architect can primarily design the environment for human well-being. Designing a better built environment should be seen as a value. Curious and inquiring character is then needed, because “better” is known to be something else where you are used to. The service design turned out to be the subject of my thesis due to the above-mentioned broader perspectives.

Service design is designing user-centered that deals with things deeper and wider. It addresses the unconscious needs of a human, a user or a customer. It also guides you to explore the structure of society, global trends, phenomena and future. Service design can be implemented in both physical and digital environments. It is not professional, although it uses industrial design methods. It complements already existing skills and broadens viewpoints. The emergence of service design has accelerated the growth of the service sector most significantly. It doesn’t have a clear date of birth, but probably it was in 1991 when Professor Michael Erlholff was the first to launch it.

This thesis is divided into two parts. In the first part, I clarify what is service design. In addition, what does it means for buildings and cities. In the second part, from the perspective of the young architect, I mirror the goals of service design in architecture — how can architecture, for example, control, serve or help people? I’m looking for information on these questions mainly in the literature. After that, I investigate the cases of my choice, which I try to identify, based on what I have learned on how service design can affect and appear in architecture. What added value can service design thinking bring to architecture? I also seek support from literature, interviews, and electronic sources. Finally, I wonder how service design can affect architects’ job description and work community. I seek viewpoints from interviews, articles and reports.

see all

Subjects:
Copyright information: © Tuuli Loukola, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.