University of Oulu

”Vaaleihin mennessä voi kuitenkin niin paljon tapahtua, että ennustaminen niiden tuloksesta lienee turhaa” : Suomen diplomaattiset suhteet Tsekkoslovakiaan 1945–1947

Saved in:
Author: Oikarinen, Iiro1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, History
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.2 MB)
Pages: 91
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201905302288
Language: Finnish
Published: Oulu : I. Oikarinen, 2019
Publish Date: 2019-06-06
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Alenius, Kari
Oinas-Kukkonen, Henry
Reviewer: Alenius, Kari
Oinas-Kukkonen, Henry
Description:

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Suomen diplomaattisia suhteita Tšekkoslovakiaan vuosina 1945–1947. Tutkimukseni ajanjakso muodostaa selkeän kokonaisuuden Suomen diplomaattisissa suhteissa Tšekkoslovakiaan. Tutkimukseni keskeisin lähdeaineisto koostuu Helsingin Prahan-lähetystön raporteista, sähkeistä ja asiakirjoista. Tutkimuksessa hyödynnän historiallista kuvatutkimusta metodina, sen mukaan kuvat kertovat kuvan muodostajasta, kun kuvatusta kohteesta. Tuona aikana Suomen ja Tšekkoslovakian suhteet rakentuivat jännitteisessä ilmapiirissä. Molemmissa valtioissa oli samanlaisia kehityspiirteitä, sillä niiden katsottiin kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin, sekä molemmissa yhteiskunnissa kommunisteilla oli varsin suuri päätäntävalta sisäpolitiikassa. Suomen ja Tšekkoslovakian asetelman eroina oli se, että Suomea ei ollut miehitetty sodan aikana, vaikka se kuului sodan hävinneisiin valtioihin. Näiden valtioiden keskinäiset suhteet olivat katkenneet sodan aikana. Epävarmasta asetelmasta huolimatta maiden väliset suhteet käynnistyivät ensin yhteisten kaupallisten intressien myötä, jonka jälkeen diplomaattiset suhteet uusittiin sodan jälkeen 1946, mutta virallisesti diplomaattiset suhteet solmittiin 1947. Aineistoni oli osaltaan hajanainen diplomaattisten suhteiden alkuvaiheen osalta. Tämän jälkeen Suomen Prahan lähetystö aloitti toiminnan 1947. Eduard Palinin nimittäminen Prahaan voidaan katsoa olleen harkittu teko. Palin oli yläluokka taustainen ja hän oli palvellut Suomen ulkoaisainhallinnossa 1920- ja 1930- luvuilla. Palinin omat asenteet vaikuttivat siihen, mitä asiakokonaisuuksia hän raportoi kohdemaasta. Palin suhtautui vakavasti kommunistien uhkaan. Hänen kuvansa Tšekkoslovakiasta oli poliittisesti latautunut. Asiakokonaisuudet, joihin hän kiinnitti syksyllä 1947 huomiota, olivat etenkin Tšekkoslovakian demokratian tilan heikentyminen, sekä kommunistien puolueen ja sosiaalidemokraattisen puolueen väliset suhteet. Palin kohdisti huomiota sisäpolitiikkaan, mutta myös Neuvostoliiton vaikutukseen Tšekkoslovakiassa. Voi olla, että Suomen ulkoasiainhallinto saattoi peilata näitä asioita Suomen asemaan ja sisäpolitiikkaan. Hän raportoi myös kansainvälisestä politiikasta ja tapaamisista muiden diplomaattien kanssa. Palinin kuva Tšekkoslovakiasta oli varsin yksipuolinen ja perustui osaltaan hänen ennakkoasenteisiin. Hän liitti Tšekkoslovakian slaavikuvastoa. Kuva esimerkiksi väestöstä jäi etäiseksi. Kuvassa ei voida katsoa tapahtuneen suuria muutoksia syksyn aikana. Toisaalta hänen raporteissaan tapahtui muutoksia siinä mielessä, että hänen raporttinsa alkoivat syksyn mittaan sisältämään hänen henkilökohtaisia arvioita maan kehityksen suunnasta, taustalla saattoi olla hänen poliittiset intressit. Kaupalliset suhteet jäivät vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen aineiston perusteella ei voida sanoa, miten raportteja hyödynnettiin Suomessa, mutta Suomen kuva Tšekkoslovakiasta pohjautui pitkälti Palinin raportteihin.

see all

Subjects:
Copyright information: © Iiro Oikarinen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.