JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Finanssikriisin aikana keskuspankkien tavanomaiset toimet, kuten ohjauskoron laskeminen, eivät kykene elvyttämään taloutta. Tavanomaisten toimien sijaan keskuspankit ryhtyivät ostamaan markkinoilta sijoitusinstrumentteja, minkä seurauksena kiertävän rahan määrä lisääntyi. Toimista voidaan käyttää termiä määrällinen elvytys.

Tämä tutkimus keskittyy määrällisen elvytyksen lyhyen aikavälin vaikutuksiin osakemarkkinoilla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää reagoivatko osakemarkkinat määrällisen elvytyksen ilmoituksiin. Osakkeiden reaktiota tutkitaan tapahtumatutkimuksella, jossa kohdeindeksien tapahtumapäiville määritetään ensin normaalituotto estimointiajanjaksolla, mitä verrataan päivien toteutuneeseen tuottoon. Tuottojen erotuksesta saadaan tapahtumien epänormaali tuotto, joka on seurausta markkinoiden reaktiosta ilmoitukseen.

Käyttäen neljän Euroopan suurimman talouden, Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan viiteindeksien päivittäisiä tuottoja, ja Euroopan keskuspankin antamia määrällisen elvytyksen ilmoituksia 2008–2018, indeksien reaktiot havaitaan olevan positiivisia ja tilastollisesti merkitseviä. Indeksien reaktio ilmoituksiin on välitön, mutta tiedon täydelliseen omaksumiseen kestää kahdesta kolmeen päivään. Lisäksi huomataan, että Espanjan ja Italian viiteindeksit reagoivat vahvemmin ilmoituksiin. Ryhmitellessä ilmoitukset positiivisiin ja negatiivisiin, positiivisilla ilmoituksilla havaitaan epänormaalin tuoton ja tilastollisen merkitsevyyden kasvua, kun taas negatiivisilla ilmoituksilla merkitsevyys on heikko ja tuotot negatiivisia. Yllättäen negatiivisten ilmoitusten lyhyimmän tapahtumaikkunan tuotot ovat positiivisia. Jaettaessa aineisto kahteen osaan, huomataan epänormaalien tuottojen kasvua siirryttäessä aikavälille 2014–2018.

Tulokset lisäävät ymmärrystä määrällisen elvytyksen toiminnasta ja vaikutuksia osakemarkkinoihin. Tulosten avulla tulevaisuuden elvytystoimien lyhyen aikavälin vaikutuksia voidaan arvioida aiempaa tarkemmin. Tulokset koskevat vain hyvin lyhyttä aikaväliä sekä tutkittuja kohdeindeksejä ja -maita. Tuloksista ei voida päätellä määrällisen elvytyksen kokonaisvaikutuksia tai mitkä määrällisen elvytyksen vaikutuskanavista ovat olleet osallisena.