Verotuksen fiskaalisen tavoitteen toteutuminen kiinteistöverouudistuksessa
Luiro, Sanna-Kaisa (2019-06-04)
Luiro, Sanna-Kaisa
S.-K. Luiro
04.06.2019
© 2019 Sanna-Kaisa Luiro. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906052447
Tiivistelmä
Verotuksen ensisijainen tehtävä on fiskaalinen eli julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen. Valtion velan kasvun ja väestön ikääntymisen myötä kiinteistöveron fiskaalinen tavoite on nousupaineen alla. Kiinteistövero on luonteeltaan fiskaalinen vero, jonka tuotto on vakaa ja suhdanteista riippumaton sekä veropohja on lähes liikkumatonta. Kansainvälisesti vertailtuna kiinteistöveron asema Suomessa on pieni ja veropohjassa on laajentamisen varaa.
Nykyinen kiinteistövero on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1993 lähtien. Kiinteistöveron pitäisi olla kiinteistön arvoon perustuva vero, mutta rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Koska kiinteistöjen arvostamisjärjestelmää ei ole juuri päivitetty kiinteistöveron käyttöönoton jälkeen, kiinteistöjen suhteelliset verotusarvot ja efektiiviset veroasteet vaihtelevat kuntien välillä ja kuntien sisällä. Tämän seurauksena verovelvolliset ovat epäoikeudenmukaisessa asemassa kiinteistöveron maksun suhteen.
Kiinteistöverojärjestelmässä havaittujen epäkohtien vuoksi järjestelmään ollaan parhaillaan tekemässä uudistusta. Valtionvarainministeriö on asettanut hankkeet kiinteistöverotusta varten uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi ja rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamiseksi. Valtiovarainministeriö on 17.8.2018 antanut lausuntopyynnön hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain, kiinteistöverolain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten verotuksen fiskaalinen tavoite toteutuu kiinteistöverouudistuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan verorasituksen oikeudenmukaista jakautumista uuden kiinteistöverojärjestelmän myötä. Oikeudenmukaisuuden toteutumista arvioidaan muun muassa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuusteoreetikon John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian valossa. Tutkimustulosten perusteella tehdään johtopäätös siitä, mitä kiinteistöverouudistuksessa pitäisi vielä ottaa huomioon. Kyseessä on veropoliittinen tutkimus, jossa tutkimuskysymyksiin vastataan aiemmin tehtyjen tutkimusten ja teoreettisen aineiston avulla.
Tutkimustulosten mukaan kiinteistöveron fiskaalisen tavoitteen toteutuminen ei edellytä kiinteistöverouudistusta, mutta hallituksen esitysluonnoksen mukainen uudistus tukisi fiskaalisen tavoitteeseen pääsemistä. Uudistuksen myötä kiinteistöverorasitus jakautuisi vertikaalisesti oikeudenmukaisemmin verovelvollisten kesken. Vaikka kiinteistöveron painoarvoa ei tultaisi kasvattamaan tulevaisuudessa, verovelvollisten riittävä oikeudenmukainen kohtelu edellyttää arvostamisjärjestelmän uudistamista. Oikeudenmukaisuus toteutuisi uudessa järjestelmässä paremmin, mikäli rakennusten ikäalennusten enimmäismäärä pienennettäisiin. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi kesken olevan kiinteistöverouudistuksen toteuttamisen kehittämisessä.
Nykyinen kiinteistövero on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1993 lähtien. Kiinteistöveron pitäisi olla kiinteistön arvoon perustuva vero, mutta rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat jääneet jälkeen kustannus- ja hintakehityksestä. Koska kiinteistöjen arvostamisjärjestelmää ei ole juuri päivitetty kiinteistöveron käyttöönoton jälkeen, kiinteistöjen suhteelliset verotusarvot ja efektiiviset veroasteet vaihtelevat kuntien välillä ja kuntien sisällä. Tämän seurauksena verovelvolliset ovat epäoikeudenmukaisessa asemassa kiinteistöveron maksun suhteen.
Kiinteistöverojärjestelmässä havaittujen epäkohtien vuoksi järjestelmään ollaan parhaillaan tekemässä uudistusta. Valtionvarainministeriö on asettanut hankkeet kiinteistöverotusta varten uusien hintavyöhykkeiden luomiseksi ja rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamiseksi. Valtiovarainministeriö on 17.8.2018 antanut lausuntopyynnön hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain, kiinteistöverolain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten verotuksen fiskaalinen tavoite toteutuu kiinteistöverouudistuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan verorasituksen oikeudenmukaista jakautumista uuden kiinteistöverojärjestelmän myötä. Oikeudenmukaisuuden toteutumista arvioidaan muun muassa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuusteoreetikon John Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian valossa. Tutkimustulosten perusteella tehdään johtopäätös siitä, mitä kiinteistöverouudistuksessa pitäisi vielä ottaa huomioon. Kyseessä on veropoliittinen tutkimus, jossa tutkimuskysymyksiin vastataan aiemmin tehtyjen tutkimusten ja teoreettisen aineiston avulla.
Tutkimustulosten mukaan kiinteistöveron fiskaalisen tavoitteen toteutuminen ei edellytä kiinteistöverouudistusta, mutta hallituksen esitysluonnoksen mukainen uudistus tukisi fiskaalisen tavoitteeseen pääsemistä. Uudistuksen myötä kiinteistöverorasitus jakautuisi vertikaalisesti oikeudenmukaisemmin verovelvollisten kesken. Vaikka kiinteistöveron painoarvoa ei tultaisi kasvattamaan tulevaisuudessa, verovelvollisten riittävä oikeudenmukainen kohtelu edellyttää arvostamisjärjestelmän uudistamista. Oikeudenmukaisuus toteutuisi uudessa järjestelmässä paremmin, mikäli rakennusten ikäalennusten enimmäismäärä pienennettäisiin. Tutkimustuloksia voidaan käyttää hyödyksi kesken olevan kiinteistöverouudistuksen toteuttamisen kehittämisessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31652]