University of Oulu

Varhaisen ja varhennetun kieltenopetuksen merkitys kielitaidon kehittymisen edistäjinä sekä niiden toteutus Suomessa

Saved in:
Author: Pääkkönen, Emma-Riikka1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 44
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906112520
Language: Finnish
Published: Oulu : E.-R. Pääkkönen, 2019
Publish Date: 2019-06-12
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä varhainen ja varhennettu kieltenopetus termeinä tarkoittavat sekä paneutua siihen, kuinka niitä on toteutettu Suomessa. Lisäksi tarkastellaan syitä, jotka ovat johtaneet kieltenopetuksen varhentamiseen. Varhainen ja varhennettu kieltenopetus päätyivät tutkielman aiheeksi pääasiassa niiden ajankohtaisuuden vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoittivat vuoden 2018 keväällä, että 1.1.2020 alkaen A1-kielen opetus varhennetaan alkamaan kaikissa Suomen kouluissa jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Opetussuunnitelma on aiemmin määrittänyt A1-kielen opetuksen alkamaan viimeistään kolmannella luokalla. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2014 on tämän vuoden toukokuussa (2019) tehty muutoksia sekä lisäyksiä koskien alkuopetuksessa tapahtuvan A1-kielen opetuksen tavoitteita sekä toteutustapaa. Kieltenopetuksen aloitusvuoden varhentamista on tapahtunut aiemminkin. Viimeksi vuonna 2016 kun B1-kielen opetuksen aloitusvuotta aikaistettiin yläkoulusta alakoulun viimeiselle vuosiluokalle. Tässä tutkielmassa perehdytään syvällisemmin varhennuspäätöksiin johtaneisiin syihin sekä Suomessa tapahtuneisiin kieltenopetuksen varhennusprosesseihin.

Tässä tutkielmassa kielen oppimista sekä sen opetuksellisia lähtökohtia selvennetään erilaisten teorioiden sekä yleisten tavoitteiden valossa myös irrallaan koulukontekstista. Kielen oppimista voi tapahtua eri tavoilla sekä erilaisissa ympäristöissä, mitkä määrittävät kielen oppimisen luonnetta. Lisäksi kielen oppimiseen vaikuttavat tekijät, kuten motivaatio sekä ikä nousevat keskiöön. Varhaiseen kieltenopetukseen haetaan perusteluja iän merkityksestä kielen oppimiseen ja tutkielma myös vertailee lasten sekä aikuisten edellytyksiä kielenoppijana.

Tutkimuskysymyksinä tässä kandidaatintyössä toimivat: ’’Mitä varhainen ja varhennettu vieraan kielen opetus tarkoittavat?’’ sekä ’’Miten kieltenopetuksen varhentamista on toteutettu Suomessa?’’. Tutkielma on toteutettu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmin hyödyntäen myös kartoittavan kirjallisuuskatsauksen piirteitä. Sen teoreettinen viitekehys on kielen oppimisen teorioissa sekä lähivuosina julkaistuissa tiedotteissa koskien varhennettua ja varhaista kieltenopetusta sekä niihin liittyvää päätöksentekoa. Opetuksen intensiivisyys, vuorovaikutteisuus, leikillisyys, visuaalisuus, toiminnallisuus sekä struktuuri nousevat esiin varhaisen kielenopetuksen menetelmiä tarkasteltaessa. Käytössä olevaan opetussuunnitelmaan tehdyissä muutoksissa A1-kielen varhentamiseen liittyen on ensimmäistä kertaa myös määritetty mitä alkuopetuksen kieltenopetuksen tunneilla tulisi oppia sekä millaisiin sisältöihin keskittyä. Erityisesti oppimista tukevat vaihtelevat oppimisympäristöt mainitaan opetuksen järjestämisen näkökulmasta tärkeänä piirteenä. Kommunikatiivisen kompetenssin kehittäminen sekä kulttuurisen moninaisuuden ymmärtäminen nousevat opetussuunnitelmaan tehtyjen muutosten valossa varhaisen kieltenopetuksen päätavoitteiksi.

see all

Subjects:
Copyright information: © Emma-Riikka Pääkkönen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.