University of Oulu

Psykoosilääkkeet unettomuuden hoidossa

Saved in:
Author: Alastalo, Aleksi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.5 MB)
Pages: 36
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906192571
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Alastalo, 2019
Publish Date: 2019-06-19
Thesis type: Other thesis
Tutor: Jääskeläinen, Erika
Reviewer: Jääskeläinen, Erika
Description:

Tiivistelmä

Unella on tärkeä merkitys ihmisen normaalin toimintakyvyn kannalta. Väliaikaisena ilmiönä unettomuus kuuluu jokaisen normaaliin elämään, mutta pitkittyessään se heikentää elämänlaatua. Unettomuuden ensisijaisena hoitomuotona suositellaan psykologisia hoitomuotoja, mutta niiden vähäisen saatavuuden takia joudutaan usein turvautumaan lääkehoitoon. Unettomuuden lääkehoidossa käytetään melatoniinia, bentsodiatsepiinejä, bentsodiatsepiinin kaltaisia lääkkeitä eli Z-lääkkeitä, sedatiivisia masennuslääkkeitä, sedatiivisia antihistamiineja ja joissain tapauksissa psykoosilääkkeitä.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää psykoosilääkkeiden hyötyjä ja haittoja unettomuuden hoidossa kirjallisuuskatsauksen avulla. Aiheeseen liittyviä artikkelia etsittiin systemaattisesti PubMed-tietokannasta ja tutkielmaan valikoitui 13 artikkelia. Artikkeleista vain 5 oli placebokontrolloituja ja yleisesti potilasmäärät tutkimuksissa olivat pieniä. Myös potilaiden muut sairaudet kuin unettomuus vaihtelivat tutkimusten välillä.

Psykoosilääkkeistä ketiapiinin tehosta on eniten näyttöä unettomuuden hoidossa. Ketiapiinilla on todettu olevan myönteinen vaikutus unettomuuteen Parkinsonin taudissa, primaarisessa unettomuudessa, päihderiippuvaisilla potilailla, masennuksessa, nuorilla psykiatrisilla potilailla, rintasyöpäpotilailla ja traumaperäistä stressihäiriötä sairastavilla potilailla. Ketiapiinilla unettomuus helpottui, unen pituus kasvoi, nukahtamisnopeus kasvoi, levottomuus väheni ja unen laatu parani tilastollisesti merkitsevästi. Risperidonilla on näyttöä unettomuuden hoidosta dementiaan liittyvässä unettomuudessa, paradoksaalisessa unettomuudessa (jossa potilas kokee nukkuvansa hyvin vähän, mutta tätä ei voida todentaa esim. toimintakyvyn heikkenemisen perusteella) ja nuorilla psykiatrista häiriötä sairastavilla potilailla. Olantsapiinilla näyttöä löytyy paradoksaalisessa unettomuudessa ja nuorilla psykiatrista häiriötä sairastavilla potilailla.

Psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista kuiva suu oli tutkimuksissa yleisin. Lisäksi esiintyi päiväajan uneliaisuutta, väsymystä, agitaatiota, liikaunisuutta ja painon nousua. Kaikista mukaan otetuista tutkimuksista laskettuna haittavaikutusten takia tutkimuksen keskeytti yhteensä 4,5 % potilaista. Annoskoon kasvaessa haittavaikutukset näyttävät lisääntyvän.

Näyttö psykoosilääkkeiden tehosta unettomuuden hoidossa on viitteellistä, sillä tulokset perustuvat vähään määrään tutkimuksia. Ei voida siis tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, onko psykoosilääkkeiden käyttö unettomuuden hoidossa aiheellista vai ei. Lisätutkimusta tarvitaan.

see all

Subjects:
Copyright information: © Aleksi Alastalo, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.