JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Oulun kaupungilla on toiminut taidekasvattajia vuodesta 2017 lähtien. Heidät on otettu päiväkoteihin henkilökohtaisten avustajien tilalle erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimenpiteeksi varhaiskasvatuksen ryhmiin. Tutkimuksen konteksti muodostuu varhaiskasvatuksen ryhmästä, jossa toimii taidekasvattaja toteuttaen taidekasvatuksellista toimintaa. Taidekasvattajatoiminta noudattaa varhaiskasvatussuunnitelmaa, jossa korostuvat vuorovaikutus, kaverisuhteet ja aikuisten tuki näille suhteille. Oulun kaupunki on esittänyt toiveen tutkimuksesta taidekasvattajien toimimiin ryhmiin kohdistuen. Tämä tutkimus keskittyy tutkimaan yhtä varhaiskasvatuksen 3–5-vuotiaiden ryhmää, missä työskentelee taidekasvattaja. Ryhmässä on 23 lasta, joista kaksi on erityisen tuen tarpeen omaavia. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tutkimusryhmän lasten välisten vertaissuhteiden vuorovaikutusta. Tutkimuskysymyksenä on: minkälaista vuorovaikutusta lasten vertaissuhteissa on 3–5-vuotiaiden taidekasvatukseen painottuvassa varhaiskasvatuksenryhmässä?

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käsitellään ensiksi lasten vertaissuhteita. Vertaisilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat lapsen kanssa samalla tasolla sosiaalisessa, emotionaalisessa tai kognitiivisessa kehityksessä. Vertaissuhteiden aikaisempi tutkimus on kohdistunut lähinnä erityislapsiin sekä vuorovaikutuksen loukkaaviin prosesseihin. Tutkimuksen toinen teoreettinen osio käsittelee vertaissuhteissa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksessa katseet, ilmeet, eleet, sanallinen kommunikaatio sekä sosiaaliset rakenteet näyttelevät tärkeää osaa lasten välisessä kommunikaatiossa. Hyväksyvä ja torjuva vuorovaikutus viittaavat siihen, kuinka hyvin lapsi pääsee mukaan vertaisryhmänsä toimintaan.

Tutkimukseni on kvalitatiivinen tutkimus, jossa metodologisena viitekehyksenä käytetään etnografiaa. Etnografisessa tutkimuksessa tutkittavien elämä ja heidän kokemuksensa ovat keskeisiä tutkimuksen kohteita. Tutkimusaineistoni koostuu kenttämuistiinpanoista, lasten ryhmähaastatteluista sekä ryhmän taidekasvattajan ja varhaiskasvatuksen opettajan haastatteluista. Kenttäjakson havainnointi kohdistui pääosin taidekasvatukselliseen toimintaan mutta laajentui myöhemmin koskemaan myös vapaan leikin tilanteita. Aineiston tuoton jälkeen litteroin muistiinpanoni ja haastattelut. Litteroinnin jälkeen poimin aineistosta lasten väliset vuorovaikutukselliset tilanteet. Aineiston analyysin tein pitkälti aineistolähtöisesti. Tarkastelin erilaisia vuorovaikutuksen tapoja ja kategorisoin ne. Tulosten käsittelyä varten jaoin ne kolmeen eri teemaan: lasten vertaissuhteiden yleiset piirteet, vertaissuhteiden hyväksyvä vuorovaikutus ja vertaissuhteiden torjuva vuorovaikutus.

Vertaissuhteiden yleisinä piirteinä nousi esiin tuloksina lasten ystävyyssuhteet, taidekasvatukseen suhtautuminen, leikki, lasten erilaiset roolit sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten vuorovaikutus. Lasten välisessä hyväksyvässä vuorovaikutuksessa eniten nousi esille auttaminen ja kannustaminen, lasten keskeiset sanaleikit sekä jäljittely. Torjuvaa vuorovaikutusta lapset ilmaisivat kilpailun, vastakkaisen mielipiteen ilmaisun, kielteisten tunteiden ilmaisun sekä konfliktitilanteiden kautta.