Monikulttuurinen musiikkityöpaja turvapaikanhakijoiden voimaantumisen välineenä
Kalliopuska, Saara (2019-06-20)
Kalliopuska, Saara
S. Kalliopuska
20.06.2019
© 2019 Saara Kalliopuska. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906262644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201906262644
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kehittää toimintatutkimuksen avulla turvapaikanhakijoille monikulttuurinen musiikkityöpaja, jossa on voimaantumiselle suotuisat olosuhteet. Voimaantuminen käsitetään tässä tutkimuksessa kokonaisvaltaisena hyvinvointina. Lähtöoletuksena on, että osallistava musiikkitoiminta voi vaikuttaa suotuisasti yksilön voimaantumiseen.
Ensimmäisessä vaiheessa tein kaksi teemahaastattelua asiantuntijoille, joilla oli kokemusta monikulttuurisen musiikkityöpajan suunnittelusta ja järjestämisestä. Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Hyödynsin musiikkityöpajan suunnittelussa haastattelun tuloksia sekä teoreettisesta viitekehyksestä muodostamaani synteesiä voimaantumisen ja yhteisömusiikkitoiminnan ominaispiirteistä ja yhtäläisyyksistä. Toisessa vaiheessa toteutin musiikkityöpajan aikuisille turvapaikanhakijoille (N = 11), jotka suorittivat samalla luokalla peruskoulua. Toteutin osallistujien teemahaastattelut työpajan jälkeen ja kuvasin työpajan, jotta pystyin havainnoimaan ja analysoimaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin toimintaani ohjaajana. Analysoin haastattelu- ja videoaineiston teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Olin muodostanut työpajan tavoitteista analyysirungon, jota käytin analyysin välineenä.
Musiikkityöpaja oli osallistujille positiivinen kokemus. He nauttivat musiikkitoiminnan sosiaalisesta ulottuvuudesta ja kokivat musiikkityöpajan olleen turvallinen ympäristö toiminnalle. Se ilmeni ryhmässä yhteenkuuluvuuden tunteena, nauttimisena yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Osallistujat suhtautuivat myönteisesti toisiinsa, opetusmenetelmiin ja uusien asioiden oppimiseen. He kokivat musiikin myös lieventävän ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Ryhmän opettamisessa toimivat keholliset opetusmenetelmät, sillä ohjaajalla ja kaikilla osallistujilla ei ollut käytettävissään yhteistä kieltä. Musiikkikasvattajat voivat hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan musiikkitoimintaa monikulttuuriselle ryhmälle. Musiikkitoiminnan ohjaaja voi tukea yksilöiden voimaantumista hyödyntämällä osallistujalähtöisiä oppimismenetelmiä ja rohkaisemalla osallistujia tuomaan heidän tietonsa ja taitonsa näkyviin kannustamalla heitä.
Ensimmäisessä vaiheessa tein kaksi teemahaastattelua asiantuntijoille, joilla oli kokemusta monikulttuurisen musiikkityöpajan suunnittelusta ja järjestämisestä. Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Hyödynsin musiikkityöpajan suunnittelussa haastattelun tuloksia sekä teoreettisesta viitekehyksestä muodostamaani synteesiä voimaantumisen ja yhteisömusiikkitoiminnan ominaispiirteistä ja yhtäläisyyksistä. Toisessa vaiheessa toteutin musiikkityöpajan aikuisille turvapaikanhakijoille (N = 11), jotka suorittivat samalla luokalla peruskoulua. Toteutin osallistujien teemahaastattelut työpajan jälkeen ja kuvasin työpajan, jotta pystyin havainnoimaan ja analysoimaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin toimintaani ohjaajana. Analysoin haastattelu- ja videoaineiston teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Olin muodostanut työpajan tavoitteista analyysirungon, jota käytin analyysin välineenä.
Musiikkityöpaja oli osallistujille positiivinen kokemus. He nauttivat musiikkitoiminnan sosiaalisesta ulottuvuudesta ja kokivat musiikkityöpajan olleen turvallinen ympäristö toiminnalle. Se ilmeni ryhmässä yhteenkuuluvuuden tunteena, nauttimisena yhdessäolosta ja yhdessä tekemisestä. Osallistujat suhtautuivat myönteisesti toisiinsa, opetusmenetelmiin ja uusien asioiden oppimiseen. He kokivat musiikin myös lieventävän ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Ryhmän opettamisessa toimivat keholliset opetusmenetelmät, sillä ohjaajalla ja kaikilla osallistujilla ei ollut käytettävissään yhteistä kieltä. Musiikkikasvattajat voivat hyödyntää tutkimustuloksia suunnitellessaan musiikkitoimintaa monikulttuuriselle ryhmälle. Musiikkitoiminnan ohjaaja voi tukea yksilöiden voimaantumista hyödyntämällä osallistujalähtöisiä oppimismenetelmiä ja rohkaisemalla osallistujia tuomaan heidän tietonsa ja taitonsa näkyviin kannustamalla heitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31912]