JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimukseni selvittää erään kunnan päiväkodin johtajien käsityksiä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnista sekä monitahoarvioinnista laadunarviointimallina. Tutkimukseni lisää tietoa vähän tutkitusta varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin näkökulmasta: laadun arvioinnin toteuttamisesta. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Millaisia käsityksiä päiväkodin johtajilla on varhaiskasvatuksen laadun arvioinnista? 2) Millaisia käsityksiä päiväkodin johtajilla on monitahoarvioinnista laadunarviointimallina?

Tutkimukseni taustalla olevaa ilmiötä varhaiskasvatuksen laadun arvioinnista rakennan laadun erilaisten määrittelytapojen, suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun määrittelyn, arvioinnin näkökulmien, suomalaisen varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin sekä monitahoarvioinnin näkökulmasta. Kytken nämä kaikki näkökulmat varhaiskasvatukseen sekä tutkimukseeni. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä tarkastelen päiväkodin johtajien käsitysten kautta, peilaten näitä käsityksiä myös tutkimuksiin ja kirjallisuuteen.

Tutkimukseni tutkii päiväkodin johtajien käsityksiä, minkä myötä tutkimusmetodina käytän käsityksiä tutkivaa fenomenografiaa. Tutkimusaineistoni koostuu kuuden päiväkodin johtajan teemahaastattelusta. Haastatteluista muodostuneen aineiston olen analysoinut fenomenografisen analyysimallin mukaan. Analyysin päätuloksena on neljä kuvauskategoriaa, jotka ovat Laadun arvioinnin toteuttaminen, Laadun arviointiin vaikuttavia tekijöitä, Monitahoarvioinnin merkitys osana laadun arviointia sekä Laadun arvioinnin kehittäminen.

Päiväkodin johtajien käsitykset laadun arvioinnin toteuttamisesta kertovat siitä, miksi laatua arvioidaan, laadun määrittelystä sekä laadun arvioinnin tavoista. Laadun arviointiin vaikuttaviksi tekijöiksi he käsittävät laadun näkyväksi tekemisen, laadun arvioinnin mahdollistamisen, työntekijöiden merkityksen laadun arvioinnille sekä laadun arvioinnin johtamisen. Monitahoarvioinnin merkitystä tarkasteltaessa johtajien käsityksistä nousee esiin pienen vastausprosentin vaikutus tulosten luotettavuuden vähenemiseen, arviointitulosten antama tieto mutta samanaikainen epäselvyys sekä monitahoisen arvioinnin antama tuki ja arvioinnin laajeneminen. Laadun arvioinnin kehittäminen vaatii heidän käsitystensä mukaan toisenlaisen systemaattisen arvioinnin kehittämistä monitahoarvioinnin lisäksi sekä monitahoarvioinnin uudistamista.