University of Oulu

Hakijoiden käsityksiä luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeesta

Saved in:
Author: Nieminen, Markus1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 78
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201908232803
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Nieminen, 2019
Publish Date: 2019-08-26
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Harmoinen, Sari
Reviewer: Järvenoja, Hanna
Harmoinen, Sari
Description:

Tiivistelmä

Opettajankoulutuksen opiskelijavalinnasta on olemassa monenlaisia uskomuksia ja ajatuksia. Erityisesti luokanopettajakoulutuksen sisäänotto nousee suomalaisessa mediassa aina aika ajoin pinnalle. Median ohella mielipiteitä ja näkemyksiä opettajankoulutuksesta ja varsinkin opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeesta on myös yksityishenkilöillä. Nuorelle mieshakijalle saattaa lähipiiri kannustaen todeta, että "kyllä mieshakijoille on näin naisvaltaisella alalla aina oma kiintiönsä" ja nuorelle ylioppilastytölle, että "kyllä kasvatusalan työkokemus olisi hakijalta suotavaa". Molemmat toteamukset ovat luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalinnan pitkän ja vaiherikkaan historian aikana pitäneet paikkansa.

Vaikka opettajankoulutuksen opiskelijavalinta on vuosien varrella kokenut suuriakin muutoksia, on 2010-luvulla kuitenkin havahduttu sen raskauteen. Osana Sipilän hallituksen koulutuksen alalle kohdistuneita säästöjä, on vuonna 2017 aloitettu koko korkeakouluasteen kattava opiskelijavalintauudistus. Opettajankoulutuksen osalta opiskelijavalintauudistus tulee muuttamaan perinteisen "pääsykoe ja soveltuvuuskoe" -mallin, kun vuonna 2020 ensisijainen opiskelijavalinta opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeeseen tulee olemaan suoravalinta ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja vasta toissijainen valinta kirjallinen VAKAVA-koe. Myös paljon puhuttava opettajankoulutuksen soveltuvuuskoe tulee vuonna 2020 ensimmäistä kertaa olemaan sen keltainen, että yhteen soveltuvuuskokeeseen osallistumalla hakijan on mahdollista hakeutua sekä useampaan opettajankoulutukseen että opettajankoulutuslaitokseen.

Tässä pro gradu -tutkielmassa on kuvattu sitä, minkälaisia käsityksiä luokanopettajakoulutuksen hakijoilla on usein myyttiseksi leimatusta luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeesta. Tarkemmat tutkimuskysymykset olivat 1) minkälaisia käsityksiä hakijoilla on siitä, mitä Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen osaamisnäytteellä pyritään mittaamaan ja 2) minkälaisia käsityksiä hakijoilla on siitä, mitä Oulun yliopiston luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen haastattelulla pyritään mittaamaan. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2018 Oulun yliopistossa ja se on analysoitu fenomenografisesti siten, että tutkimuksen tuloksena syntyi kaksi hakijoiden käsityksiä kuvaavaa kuvauskategoriasysteemiä. Osaamisnäytteen osalta tutkimuksen tuloksena selvisi, että hakijoiden käsitysten mukaan osaamisnäytteellä pyritään mittaamaan hakijan kyvykkyyttä, henkilöä, toimintatapoja ja motivaatiota. Haastattelun osalta puolestaan selvisi, että hakijoiden käsitysten mukaan luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeen haastattelulla pyritään mittaamaan hakijan henkilöä, valmiuksia ja potentiaalia.

Applicants perceptions of the aptitude test to class teacher education

Abstract

There are a million beliefs about teacher educations student selection in Finland. In particular, the class teacher education and its yearly student intake in Finland has been a huge media hit over the years. Along with the media coverage, private opinions and views about teacher educations student selection are common in Finnish households. A young man applying to teacher education often hears that “there is a special share of degree places for men” and a young woman straight out of high school might hear, that “work experience in education will help you get in”. Both have been true during the years in the competitive race to degree places in class teacher education in Finnish universities.

Even though the Finnish student selection to teacher educations has changed enormously over the years, it has not been left unnoticed, that the selection process itself is still quite stiff. In fact, as a part of Mr. Sipilä’s government’s agenda to reduce financing in education in Finland, they have launched a reformation of the whole student selection process to all Finnish universities. For teacher educations, the reformation will change the well-known student selection process and entrance examination, which has previously been comprised of a written examination, as well as a separate aptitude test. In 2020 the selection process will be in favor of first-time applicants, and also for the first time it will be possible to apply to more than one university to study in teacher education by taking part in only one aptitude test.

In this phenomenographic thesis, it was studied, that what kind of perceptions the applicants to class teacher education have about what is being tested with the aptitude test. The two research questions were 1) what kind of perceptions the applicants to class teacher education in the University of Oulu have about what is being tested with the aptitude test’s know-how sample and 2) with the aptitude test’s interview. The research material was collected in spring 2018 in the University of Oulu and the results of the study showed, that the applicants believe, that the know-how sample measures the applicant’s capability, person, ways of acting and motivation. With the interview the applicants believed, that the jury measures the applicant’s person, readiness and potential.

see all

Subjects:
Copyright information: © Markus Nieminen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.