JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Rakennukset kuluttavat noin 40 % Euroopan Unionin energiankulutuksesta ja suurin osa näistä rakennuksista on asuinrakennuksia. Tästä syystä asuinrakennuksien energiatehokkuuden parantaminen on oleellisessa osassa energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, ja täten ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan asuinrakennusten energiankulutusta sekä mihin energiaa kuluu niissä. Rakennuksista tarkastellaan tarkemmin matalaenergisiä ja älykkäitä rakennuksia. Työssä tarkastellaan matalaenergisten ja älykkäiden rakennuksien ominaisuuksia, ja kuinka ne parantavat kyseisten rakennusten energiatehokkuutta. Työssä tarkastellaan myös siirtymistä älyrakennuksiin, sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia siirtyminen tuo. Työn tavoitteena on antaa yleiskuva matalaenergia- ja älyrakennuksista, niiden ominaisuuksista ja älyrakennuksiin siirtymisestä. Tavoitteena on myös herättää ajatuksia ja ideoita, joiden perusteella aiheesta voisi jatkaa tutkimusta.

Työn tuloksena päästiin siihen johtopäätökseen, että älyrakennusten tekninen kehitys on hyvällä mallilla, mutta varsinkin Euroopassa lainsäädäntö laahaa vielä perässä. Äly- ja matalaenergiarakennukset vähentävät energiakulutusta teknisillä ratkaisuilla ja ovat energiatehokkaampia verrattuna tavallisiin rakennuksiin. Älyrakennukset mahdollistavat korkeamman energiatehokkuuden ja paremman elintason, mutta niihin liittyvät myös riskinsä, esimerkiksi kyberhyökkäykset. Tulevaisuudessa haasteita saattaa myös tuoda älyrakennuksen tarkan määritelmän puuttuminen. Työn tuloksia voisi hyödyntää jatkotutkimuksissa esimerkiksi älyrakennuksen määritelmän selkeyttämisessä tai älyrakennusten edistämisessä.