University of Oulu

Kulttuuriset aikakäsitteet ja niiden huomioiminen uusimmassa opetussuunnitelmassa

Saved in:
Author: Kesäläinen, Teodora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 39
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201909252928
Language: Finnish
Published: Oulu : T. Kesäläinen, 2019
Publish Date: 2019-09-26
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Aika ei ole samaa kaikissa kulttuureissa eikä jokaisessa oppiaineessa, mutta voimme kuitenkin huomioida sen opetussuunnitelmassamme. Suuri osa tutkimuksista liittyen aikaan kulttuurisena ulottuvuutena on korostanut aikaa konkreettisina kokonaisuuksina. Kokonaisuus voidaan jakaa viikosta kuukausiin ja sen myötä opetusalalla lukukausiin ja kouluvuosiin. Tällainen näkemys ajasta on ollut länsimaissa vallitseva aika-ajatus: aika on lineaarinen, yksisuuntainen tai monokroninen. Tässä mielessä aikaa pidetään konkreettisena ja se on jaettu minuutteihin, tunteihin, päiviin, viikkoihin ja vuosiin; aika on täten "julkisempaa" ja aikaa ja mitataan kelloilla, aika on objektiivinen eli ulkopuolinen tekijä, joka hallitsee yksilön elämää (Hall, 1983). Toisaalta monet kulttuurit elävät enimmäkseen kellonajan ulkopuolella ja aika nähdään subjektiivisena ja polykroninen; se voi lisääntyä, nopeutua tai hidastua (Fraser, 1966).

Tutkimuksessani tutkin, kuinka uusimmassa opetussuunnitelmassa on otettu huomioon kyseiset käsitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ajankäsittely näkyy eri oppiaineissa ja kuinka laajasti aikaa on käsitelty, kun kyseessä on kulttuuriset aikakäsitteet. Aikaisempaa tutkimusta liittyen kulttuurisiin aikakäsityksiin ja sen yhteyttä alaluokkien opetussuunnitelmaan on vähän. Kulttuurisia aikakäsiteitä olen tutkinut pääsääntöisesti Richard D. Lewisin ja Edward T. Hallin kautta, vahvistaen heidän näkemyksiään muiden tutkijoiden avulla.

Tutkimalla, erilaisia aikakäsitteitä ja niiden huomioimista eri oppiaineissa voidaan todeta, että jotkut oppiaineet noudattavat lineaarista aikakäsitystä kuten esimerkiksi historiassa; toisaalta toisissa oppiaineissa käytetään multiaktiivista aikakäsitystä, mikä näkyy mm. ympäristöopetuksessa ja musiikissa sekä reaktiivista aikakäsitystä, mikä ilmenee uskonnonopetuksessa. Tutkimustulokseni osoittavat, että kulttuuriset aikakäsitykset ilmenevät opetussuunnitelman eri oppiaineissa; eli kulttuuriset aikakäsitteet on otettu huomioon eri oppiaineissa ja ajan merkitys voi vaihdella. Vaikka voisimme todeta, että kulttuuriset aikakäsitteet huomioidaan opetussuunnitelmassa, voidaanko sen perusteella päätellä, että se on otettu huomioon suunnitteluvaiheessa, sillä opetussuunnitelmassa kulttuurinen aikakäsitys -käsitettä ei mainita lainkaan.

Cultural concepts of time and their implementation in the latest curriculum

Abstract

Much of the research onto time as a cultural dimension has emphasized the perception of time as a concrete, tangible entity which can be divided into weeks, months and school years, and the division of the academic year in the educational sector. This has been the predominant concept of time for the Western world; time has been perceived as linear, one-directional, or ‘monochromic’, time. In this vein, time has been conceptualized as something tangible, and compartmentalized into minutes, hours, days, weeks, months and years; time is, thus, more ‘public’ and it is measured by clocks and watches and as such it, time is an objective, or as an external factor that governs an individual’s life (Hall, 1983). On the other hand, many cultures thrive mostly outside the clock-related schedule and time is seen as subjective and/or ‘polychromic; it can be multiplied, accelerated or slow down (Fraser, 1966).

In this study, I have tried to explore how these concepts have been taken into consideration in the design of the latest Finnish National Lower Comprehensive School Curriculum. The purpose of the study is to find out how the different concepts of time are reflected in different subjects and to what extent time has been implemented as a cultural phenomenon. There has been so little research on cultural perspectives of time and its interconnectedness to the primary school curriculum. Hence, I have studied these aspects first and foremost through the literature of the social theorist Richard D. Lewis and the anthropologist Edward T. Hall, and supported their views by using other researchers respectively.

By studying different concepts of time and their implementations in different subjects, one may observe that some subjects follow a linear concept of time, unrolling from the past into the future, as in History, for example; on the other hand, other subjects use a multi-active concept of time, which is evident, for example, in Environmental studies and Music, as well as reactive time perception, which is recognizable in Religion as a subject. My research observations show that cultural concepts of time appear in different subjects of the curriculum; in other words, cultural understanding of time has been visible in different subjects and its significance may vary depending on the subject matter. Despite the fact that cultural time is obvious in the curriculum, can we deduce from this that it has been taken into consideration as a part of the curriculum planning phase, particularly when we point out that the concept of cultural time is hardly mentioned at all in the curriculum? This provides new academic opportunities for further research on the topic.

see all

Subjects:
Copyright information: © Teodora Kesäläinen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.