JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Urheilukulttuuri on merkittävä osa niin suomalaista kuin kansainvälistä kulttuuria. Menestyneet urheilijat ovat palvottuja hahmoja globaalisti, ja he pääsevät vaikuttamaan omalla ulkonäöllään, valinnoillaan ja koko arvomaailmallaan suureen yleisöön. Urheilukulttuurissa vaikuttavat maskuliiniset perinteet ja ihanteet, kuten taistelu, voima ja aggressiivisuus, ovat alkaneet vasta viime vuosina purkautumaan naisurheilijoiden ulostuloina muun muassa taloudellisen eriarvoisuuden kautta.

Lapset ja nuoret omaavat omia idoleitaan urheilussa ja sen ulkopuolella, ja pyrkivät olemaan kuten he. Urheilijaidolin ulkonäön, valintojen ja arvomaailman kopioiminen voi tuntua harmittomalta roolileikiltä, mutta voi tiedostamatta vahvistaa sekä poikien että tyttöjen ulkonäköpaineita, sukupuolia koskevia stereotypioita ja normaaliksi katsottuja käyttäytymismalleja. Kaikki tämä heijastuu lopulta koko peruskouluun. Kykenevätkö liikunnanopettajat tiedostamaan koululiikunnassa mahdollisesti vallitsevat hegemonisen maskuliinisuuden hierarkiat, ja miten liikunnanopettaja itse vaikuttaa siihen?

Tutkielma nojautuu teoriaosaltaan voimakkaasti hegemonisen maskuliinisuuden käsitteeseen. Tutkimus toteutettiin määrällisen tutkimuksen keinoin Likert -tyylisenä survey -tutkimuksena. Oppilaita osallistui yhteensä 87 kahdesta eri oululaisesta koulusta vuosiluokilta 4–6. Vuosiluokkia tutkimukseen osallistui yhteensä kuusi kappaletta. Kyselytutkimus toteutettiin keväällä 2018 viidessä luokassa ja syksyllä 2018 mukaan tuli vielä yksi koululuokka.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hegemoninen maskuliinisuus urheilukulttuurissa näyttäytyy alakoulun liikunnanopetuksessa oppilaille statuksen, vallan ja hierarkian näkökulmista. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, miten sukupuolet kokevat hegemonisen maskuliinisuuden koululiikunnassa ja kuinka urheilijavalinnat ilmentävät hegemonisen maskuliinisuuden preesensiä. Aineiston käsittelyssä ja analysoinnissa käytin IBM SPSS -tilastojenkäsittelyohjelmaa.

Tuloksista voidaan päätellä, että pojille statuksen saaminen ja ylläpitäminen koululiikunnan viitekehyksessä on tyttöihin verrattuna merkittävämpää. Pojat myös toivoivat koululiikuntaan enemmän pelaamista. Sen sijaan tytöt kokivat koululiikunnan kaipaavan enemmän tasa-arvoa ja tyttöjen huomioimista enemmän päätöksenteossa. Tutkielma antaa katsauksen tämänhetkiseen tilanteeseen koululiikunnassa ja mahdollisuuksia liikuntaa opettaville opettajille tarkastella omaa opetustaan maskuliinisuuden näkökulmasta. Aineiston (n=87) pieni koko vaikutti aineiston analysointiin ja osaltaan rajasi pois osia tutkimuksesta.