University of Oulu

Kielitietoisuus matematiikan käsitteiden opetuksessa : miltä kielitietoisuus tuntuu opettajista?

Saved in:
Author: Peltonen, Sara1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 96
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201910222998
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Peltonen, 2019
Publish Date: 2019-10-28
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Harmoinen, Sari
Reviewer: Sääskilahti, Minna
Harmoinen, Sari
Description:

Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa perehdytään matematiikan käsitteiden opettamiseen S2-oppilaita sisältävässä ryhmässä ja erityisesti opettajien kokemiin haasteisiin ja keinoihin, joita heillä on kielitietoisen opetuksensa toteuttamisessa. Matematiikan käsitteet ovat sekä käsitteinä että sanaston tasolla erityisiä. Kielitietoisuuteen liittyy kunkin oppiaineen tyypillisen diskurssin, eli kielen käytön tapojen kuten käsitteiden, opettamisen huomioiminen. Tutkimuksessa perehdytään kielitietoisuuden määritelmiin, jotka auttavat ymmärtämään opettajien kokemusta kielitietoisuuden toteutumisesta. Kielitietoisuuteen kuuluvat käsitteellisen ajattelun osiot, käsitteet ja tieteenalan tyypillinen kieli, käsitellään tarkemmin matematiikan kontekstissa. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä kielitietoisuus on mainittu erikseen 2014 ilmestyneessä opetussuunnitelmassa ja koulut ovat ottaneet sen haltuun muutama vuosi sitten. Aikaisempaa tutkimusta ei juurikaan ole tehty Suomessa.

Tutkimusote on laadullinen ja metodia määrittää fenomenologia. Fenomenologinen tutkimus tutkii kokemusta, ja kuten tässäkin tutkimuksessa, kokemuksen sisältöjä ja niiden merkityksiä. Pyrkimyksenä on kokemuksen ymmärtäminen. Aineiston keruu on toteutettu focus group -keskusteluna, eli ryhmähaastatteluna, jossa haastattelijan antamalle aiheelle syntynyttä vuoropuhelua on hyödynnetty analyysissa. Kokemuksista käyty vuorovaikutus on välttämätöntä tieteellisen tiedon saamiseksi. Keskustelutilanne oli fenomenologian mukaisesti avoin ja osallistujien esille nostamat seikat muodostavat analyysin luokat. Aineiston analyysi on näin ollen aineistolähtöinen. Tutkimuksessa kuvataan opettajien kokemusta kielitietoisuuden toteutumisesta oppiainekontekstissa. Tutkimukseen osallistui kolme alakoulun opettajaa, joilla on kokemusta S2-oppilaiden opettamisesta matematiikan tunnilla.

Aineisto osoittaa, että opettajat ovat opetuksessaan kielitietoisia, ja heillä on paljon keinoja ja tapoja sen toteuttamiseen. Kuitenkin opettajat kokevat jäävänsä yksin monipuolisen opetusryhmän kanssa ja kokevat huonoa omatuntoa siitä, että S2-oppilas ei aina saa tarvitsemaansa huomiota muun ryhmän joukossa. Opettajien keskustelusta huokuu tunne siitä, että käsitteitä rakentavia keinoja ei aina pystytä arjen muuttuvissa tilanteissa pitämään opetuksessa mukana ja yksilöllisen materiaalin ja oppimissuunnitelmien tiukka seuraaminen on hyvin työlästä. Käsitteet ja sanasto tuottavat S2-oppilaille paljon haasteita ja erityisesti käsitteet eivät tunnu löytävän mitään tarttumapintaa oppilaiden tietopohjasta tai arjesta.

see all

Subjects:
Copyright information: © Sara Peltonen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.