Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien ja kirjastoammattilaisten käsitykset informaatiolukutaidosta ja medialukutaidosta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä
Ylönen, Saara (2019-10-30)
Ylönen, Saara
S. Ylönen
30.10.2019
© 2019 Saara Ylönen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201910313043
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201910313043
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ja kirjastoammattilaiset määrittelevät medialukutaidon ja informaatiolukutaidon sekä miten nämä käsitykset mahdollisesti eroavat toisistaan sekä miten nämä erot näkyvät heidän välisessään yhteistyössään. Tutkimukseni päämääränä on lisätä ymmärrystä koulujen ja kirjastojen välisestä moniammatillisesta yhteistyöstä. Tutkimuksen aineiston keräsin toteuttamalla teemahaastattelun viidelle opettajalle ja viidelle kirjastoammattilaiselle. Tein aineistolle teoriasidonnaisen sisällön analyysin.
Tutkimukseni tuloksista kävi ilmi, että kirjastoammattilaiset korostivat medialukutaidon määritelmissään enemmän eri kanavia, kun taas opettajien käsityksissä esille nousivat tekstit ja eri tekstilajit. Kriittinen asennoituminen oli sekä opettajien että kirjastoammattilaisten käsityksissä tärkein medialukutaidon kohdalla. Informaatiolukutaidon kohdalla opettajat korostivat enemmän lähteiden käyttöä ja kirjastoammattilaiset tiedonkäyttöä. Informaatiolukutaidon tärkeimpänä osa-alueena pidettiin tiedonhakutaitoja. Kaikkien kirjastoammattilaisten käsitys medialukutaidon tärkeimmästä osa-alueesta poikkesi heidän käsityksestään siitä, mikä kirjaston opetuksessa painottuu toisin kuin opettajilla. Parhaana opetusmetodina pidettiin osallistavaa opetusta.
Yhteistyössä ei oltu asetettu yhteistä tavoitetta, eikä yhteistä suunnittelua ollut juurikaan. Yhteistyö hyödyissä korostuivat kirjastoammattilaisilla kirjastolle koituva hyöty ja opettajilla oppilaille koituva hyöty. Kumpikin osapuoli koki olevansa aktiivisempi osapuoli yhteistyössä. Sekä opettajat että kirjastoammattilaiset näkivät yhteistyön esteenä olevan ajan puute, aikataulujen yhteensovittaminen, välimatkat sekä tiukkaopetussuunnitelma. Vastuun medialukutaidon ja informaatiolukutaidon opettamisesta kirjastoammattilaiset näkivät jakautuvan kirjaston, koulun ja kodin välille. Opettajat pitivät kirjaston roolia kirjastoammattilaisia pienempänä.
Tutkimukseni tuloksista kävi ilmi, että kirjastoammattilaiset korostivat medialukutaidon määritelmissään enemmän eri kanavia, kun taas opettajien käsityksissä esille nousivat tekstit ja eri tekstilajit. Kriittinen asennoituminen oli sekä opettajien että kirjastoammattilaisten käsityksissä tärkein medialukutaidon kohdalla. Informaatiolukutaidon kohdalla opettajat korostivat enemmän lähteiden käyttöä ja kirjastoammattilaiset tiedonkäyttöä. Informaatiolukutaidon tärkeimpänä osa-alueena pidettiin tiedonhakutaitoja. Kaikkien kirjastoammattilaisten käsitys medialukutaidon tärkeimmästä osa-alueesta poikkesi heidän käsityksestään siitä, mikä kirjaston opetuksessa painottuu toisin kuin opettajilla. Parhaana opetusmetodina pidettiin osallistavaa opetusta.
Yhteistyössä ei oltu asetettu yhteistä tavoitetta, eikä yhteistä suunnittelua ollut juurikaan. Yhteistyö hyödyissä korostuivat kirjastoammattilaisilla kirjastolle koituva hyöty ja opettajilla oppilaille koituva hyöty. Kumpikin osapuoli koki olevansa aktiivisempi osapuoli yhteistyössä. Sekä opettajat että kirjastoammattilaiset näkivät yhteistyön esteenä olevan ajan puute, aikataulujen yhteensovittaminen, välimatkat sekä tiukkaopetussuunnitelma. Vastuun medialukutaidon ja informaatiolukutaidon opettamisesta kirjastoammattilaiset näkivät jakautuvan kirjaston, koulun ja kodin välille. Opettajat pitivät kirjaston roolia kirjastoammattilaisia pienempänä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32049]