Lasten hyvinvointi saamelaisessa varhaiskasvatuksessa
Passi, Tarja (2019-11-04)
Passi, Tarja
T. Passi
04.11.2019
© 2019 Tarja Passi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201911063056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201911063056
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tutkin lasten hyvinvointia saamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymykseni on ”Miten lasten hyvinvointi näyttäytyy saamelaisessa varhaiskasvatuksessa?” Lasten hyvinvointi on noussut viime aikoina keskustelunaiheeksi, mutta vähemmistöjen hyvinvointia on vähemmän tutkittu. YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan hyvinvointi on lapsen oikeus, ja varhaiskasvatuksen tavoite varhaiskasvatuslain määräämänä on lasten kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen kirjallisuuden muodostavat aiheesta tehdyt tutkimukset sekä muu kirjallisuus. Avaan tutkimuksessani hyvinvoinnin käsitettä muun muassa Erik Allardtin hyvinvointiteorian sekä Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräytymisteorian avulla. Lisäksi tutkin saamelaisen kasvatuksen arvoja ja saamelaisen varhaiskasvatuksen sisältöä hyvinvoinnin näkökulmasta. Käytän lähteinäni tässä saamelaista kasvatusta koskevia ajankohtaisia tutkimuksia. Tutkin myös saamelaista varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja. Lopuksi pohdin sitä kohtaavatko hyvinvoinnin kriteerit saamelaisen varhaiskasvatuksen sisältöjä. Peilaan hyvinvoinnin ja saamelaisen kasvatuksen yhtäläisyyksiä myös omiin kokemuksiini työssäni saamelaisessa varhaiskasvatuksessa.
Tutkittavasta kirjallisuudesta käy ilmi, että saamelaisen varhaiskasvatuksen arvot ja käytännöt toimivat lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Lapsen osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä juurruttaminen yhteisöön, kulttuuriin ja luontoon vahvistavat lapsen identiteettiä ja tukevat kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Saamelaisella kasvatusotteella on mahdollisuus antaa lapselle selkeä minäkuva ja identiteetti sekä hyvä alku elämässä pärjäämiselle. Muu kandidaat tuđhâstuvâst mun tuuđhâm párnái pyereestvaijeem sämmilii arâšoddâdmist. Tutkâmuškoččâmuššân lii ”Maht párnái pyereestvaijeem oinuu sämmilii arâšoddâdmist?” Párnái pyereestvaijeem lii šoddâm majemui aaigij savâstâllâmfáddán, mutâ ucceeblovoi pyereestvaijeem lii ucceeb tutkum. OA párnái vuoigâdvuođâi sopâmuš mield pyereestvaijeem lii párnáá vuoigâdvuotâ, arâšoddâdem ulme arâšoddâdemlaavâ meerriddijn lii párnái ovdánem já olesváldálii pyereestvaijeem tuárjum.
Tutkâmuš lii kvaliteetlâš tutkâmuš já tutkâmušvyehi lii kirjálâšvuotâkejâstâh. Tutkâmuš kirjálâšvuottân láá fáádást rahtum tutkâmušah sehe eres kirjálâšvuotâ. Mun čielgiim muu tutkâmušâst pyereestvaijeem tuáváduv eereeb iärásij Erik Allardt pyereestvaijeemteoria já Edward L. Deci já Richard M. Ryan jiešmeridumteoria vievâst. Toos lasseen mun tuuđhâm sämmilii šoddâdem áárvuid já sämmilii šoddâdem siskáldâs pyereestvaijeem uáinust. Mun kiävtám muu kälden täst sämmilii šoddâdmân kyeskee äigikyevdilijd tutkâmušâid. Mun tu-uđhâm meid sämmilii arâšoddâdem stivrejeijee äššikiirjijd. Loopâst mun suogârdâlâm tom, ete teivih-uv pyereestvaijeem kritereh sämmilii arâšoddâdem siskáldâsâid. Mun spejâlistâm pyereestvaijeem já sämmilii šoddâdem oovtlágánvuođâid meid muu jieččân vuáttámuššáid muu pargoost sämmilii arâšoddâdmist.
Tutkâmnáál kirjálâšvuođâst čiälgá, ete sämmilii arâšoddâdem áárvuh já vyevih tuáimih párnáá pyereestvaijeem olesváldálii tuárjumist. Párnáá kuáskulâšvuotâ, vaikuttemmáhđulâšvuođah sehe ruotâsmittem siärvádâhân, kulttuurân já luándun nanodeh párnáá identiteet já tuárjuh olesváldálávt pyereestvaijeem. Sämmilii šoddâdemvyevist lii máhđulâš adeliđ páárnán čielgâ uáinu alnestis já identiteet sehe šiev alguu elimist cevzimân.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen kirjallisuuden muodostavat aiheesta tehdyt tutkimukset sekä muu kirjallisuus. Avaan tutkimuksessani hyvinvoinnin käsitettä muun muassa Erik Allardtin hyvinvointiteorian sekä Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräytymisteorian avulla. Lisäksi tutkin saamelaisen kasvatuksen arvoja ja saamelaisen varhaiskasvatuksen sisältöä hyvinvoinnin näkökulmasta. Käytän lähteinäni tässä saamelaista kasvatusta koskevia ajankohtaisia tutkimuksia. Tutkin myös saamelaista varhaiskasvatusta ohjaavia asiakirjoja. Lopuksi pohdin sitä kohtaavatko hyvinvoinnin kriteerit saamelaisen varhaiskasvatuksen sisältöjä. Peilaan hyvinvoinnin ja saamelaisen kasvatuksen yhtäläisyyksiä myös omiin kokemuksiini työssäni saamelaisessa varhaiskasvatuksessa.
Tutkittavasta kirjallisuudesta käy ilmi, että saamelaisen varhaiskasvatuksen arvot ja käytännöt toimivat lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Lapsen osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä juurruttaminen yhteisöön, kulttuuriin ja luontoon vahvistavat lapsen identiteettiä ja tukevat kokonaisvaltaisesti hyvinvointia. Saamelaisella kasvatusotteella on mahdollisuus antaa lapselle selkeä minäkuva ja identiteetti sekä hyvä alku elämässä pärjäämiselle.
Tutkâmuš lii kvaliteetlâš tutkâmuš já tutkâmušvyehi lii kirjálâšvuotâkejâstâh. Tutkâmuš kirjálâšvuottân láá fáádást rahtum tutkâmušah sehe eres kirjálâšvuotâ. Mun čielgiim muu tutkâmušâst pyereestvaijeem tuáváduv eereeb iärásij Erik Allardt pyereestvaijeemteoria já Edward L. Deci já Richard M. Ryan jiešmeridumteoria vievâst. Toos lasseen mun tuuđhâm sämmilii šoddâdem áárvuid já sämmilii šoddâdem siskáldâs pyereestvaijeem uáinust. Mun kiävtám muu kälden täst sämmilii šoddâdmân kyeskee äigikyevdilijd tutkâmušâid. Mun tu-uđhâm meid sämmilii arâšoddâdem stivrejeijee äššikiirjijd. Loopâst mun suogârdâlâm tom, ete teivih-uv pyereestvaijeem kritereh sämmilii arâšoddâdem siskáldâsâid. Mun spejâlistâm pyereestvaijeem já sämmilii šoddâdem oovtlágánvuođâid meid muu jieččân vuáttámuššáid muu pargoost sämmilii arâšoddâdmist.
Tutkâmnáál kirjálâšvuođâst čiälgá, ete sämmilii arâšoddâdem áárvuh já vyevih tuáimih párnáá pyereestvaijeem olesváldálii tuárjumist. Párnáá kuáskulâšvuotâ, vaikuttemmáhđulâšvuođah sehe ruotâsmittem siärvádâhân, kulttuurân já luándun nanodeh párnáá identiteet já tuárjuh olesváldálávt pyereestvaijeem. Sämmilii šoddâdemvyevist lii máhđulâš adeliđ páárnán čielgâ uáinu alnestis já identiteet sehe šiev alguu elimist cevzimân.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]