JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella opettajankouluttajien kokemuksia ja käsityksiä osaamisperusteisesta ammatillisesta opettajankoulutuksesta sekä sitä, miten nämä käsitykset ovat suhteessa toisiinsa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan sekä osaamisperusteisuutta että osaamisen käsitteestä käytyä keskustelua ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen piirissä.

Suomessa ammatillisella toisella asteella on jo siirrytty osaamisperusteisuuteen, mutta myös erityisesti ammattikorkeakouluissa ollaan menossa kohti osaamisperusteisempaa koulutusmallia. Kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna koulutusorganisaatioissa halutaan yhä innokkaammin tarjota osaamisperusteista koulutusta, vaikka osaamisperusteisuudelle ei ole selkeää, yhtenäistä määritelmää ja käytännöt vaihtelevat. Osaamisperusteisuuden yhteydessä osaamista tarkastellaan competence- ja competency-käsitteiden kautta. Opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa, mutta opettajankouluttajien käsityksiä ei ole tutkittu kattavasti.

Tutkimus toteutettiin fenomenografisen tutkimusotteen mukaisesti. Aineisto (N=13) on kerätty Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankouluttajilta avoimilla ryhmähaastatteluilla kevään 2019 aikana. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin fenomenografisen tutkimusotteen vaiheiden mukaisesti. Tutkimustuloksena syntyi taulukkomuotoinen kuvauskategoriajärjestelmä, joka havainnollistaa erilaisia käsityksiä kategorioiden, ja niiden eroja kuvaavien dimensioiden, kautta.

Tutkimuksen tulosten mukaan käsitykset jakautuvat viiteen eri kategoriaan, joita ovat osaamisperusteisen koulutuksen suunnittelu, osaamisperusteisen koulutuksen toteutus, ohjaus osaamisperusteisessa koulutuksessa, arviointi osaamisperusteisessa koulutuksessa sekä työelämässä tarvittava osaaminen. Variaatio kategorioiden välillä näkyy kahdeksan dimension kautta. Näitä ovat työyhteisö, opetussuunnitelma, henkilökohtaistaminen, osaamistavoitteet, arviointikriteerit, osaamisen osoittaminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä osaamisen kehittäminen.

Vaikka fenomenografisen tutkimuksen tulokset eivät ole lähtökohtaisesti laajasti yleistettävissä, tutkimus nostaa osaamisperusteisen koulutuksen kentälle uusia näkökulmia, joita voidaan hyödyntää osaamisperusteisen koulutuksen kehittämisessä. Tulevaisuudessa tarvitaan enemmän tutkimusta opettajankouluttajien kokemuksista ja käsityksistä suuremmalla otannalla tai keskittyen johonkin osaamisperusteisen opettajankoulutuksen osa-alueeseen.

Teacher trainers’ experiences of competence-based professional teacher education

Abstract

The aim of this research was to study teacher trainers’ experiences and views of competence-based professional teacher education and how these views are related to each other. In theoretical framework competence-based approach and competences are discussed in the fields of vocational upper secondary education and higher education.

In Finland, vocational upper secondary education is already competence-based but also especially universities of applied sciences are moving in the same direction. Globally educational institutes want to offer competence-based education even though there is no clear, consistent definition for what competence-based education is and practices vary. The debate between competence and competency is discussed in the field of competence-based approach. Both teachers’ and students’ views of competence-based education have been researched before, but comprehensive study of teacher trainers’ experiences is lacking.

The research was conducted with phenomenography. The data (N=13) was collected from teacher trainers of Oulu University of Applied Sciences. The data was collected with open group interviews during Spring 2019. The interviews were recorded, transcribed and then analyzed following the steps of phenomenographic research analysis. As a result, a tabular format description category system was formed. The system illustrates different categories of teacher trainers’ views of competence-based professional teacher education as well as dimensions that clarify variation between these categories.

According to the results, views of competence-based professional teacher education can be divided into five different categories. These are planning competence-based education, implementation of competence-based education, guiding in competence-based education, assessment in competence-based education and competences necessary in working life. The variation between categories can be demonstrated through eight dimensions. These are work community, curriculum, personalization, learning outcomes, assessment criteria, demonstration of competence, identification and recognition of learning, and competence development.

Even though phenomenographic study can’t be completely generalized, this research contributes new viewpoints to the discussion of competence-based education and training. The results of this research point out interesting and important information to this field and help in developing competence-based education and training further. In the future more research is needed to study teacher trainers’ experiences and views with a larger sample or focus more on some part of competence-based education.