University of Oulu

Imetyksen vaikutus purennan kehitykseen

Saved in:
Author: Torvinen, Marja-Ellen1
Organizations: 1Hammaslääketieteen tutkinto-ohjelma
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 34
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201911273188
Language: Finnish
Published: Oulu : M.-E. Torvinen, 2019
Publish Date: 2019-11-27
Thesis type: Other thesis
Tutor: Harila, Virpi
Reviewer: Pirttiniemi, Pertti
Harila, Virpi
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmassa käsitellään imetyksen vaikutuksia purennan kehitykseen laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Aineistona toimivat kansainväliset tutkimukset, joissa käsitellään imetyksen, pulloruokinnan ja ei-ruokinnallisen imemisen vaikutuksia ja niiden vaikutusten eroavaisuuksia purennan kehityksen kannalta. Mukana on yhteensä 18 tieteellistä tutkimusta, joiden otoskoko vaihteli 60 ja 1451 välillä. Merkittävä osa tutkimuksista oli brasilialaisia, mutta osa oli tehty Euroopassa, Aasiassa ja Lähi-Idässä. Tutkimustiedon keräämiseen käytettiin enimmäkseen Pubmedia, Duodecimin terveyskirjastoa, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tekstejä ja suosituksia.

Tutkimusmateriaalin avulla havaitaan, että imetyksellä on erilaisilta purentaongelmilta ja ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta (tutti/peukalo) suojaava vaikutus. Useissa tutkimuksissa on todettu imetyksen pitkäkestoisuuden ehkäisevän sivualueen ristipurentaa ja avopurentaa, vaikkakin myös poikkeavia tuloksia oli havaittavissa. Sivualueen ristipurennan riskin on todettu kasvavan, kun imetys kestää alle kuusi kuukautta. Myös alle yhdeksän kuukautta kestävä imetys on riskitekijä sivualueen ristipurennalle. Imetyksen vaikutusta avopurennan kehitykseen on tutkittu enemmän kuin imetystä ja sivualueen ristipurentaa. Tulokset aiheesta olivat kaikki samansuuntaisia ja niissä todettiin, että imetyksen keston lisääntyessä avopurennan riski laski. Suurimmat erot olivat havaittavissa täysin imettämättömien ja yli 12 kuukautta imetystä saaneiden lasten riskeissä saada avopurenta. Riski avopurennan saamiselle oli eräässä tutkimuksessa noin yhdeksän kertaa suurempi imettämättömillä lapsilla kuin yli 12 kuukautta imetetyillä (Romero ym. 2011). Kobayashin ym. (2010) tutkimuksessa vastaava riski oli noin 20-kertainen.

Ei-ruokinnallisten imemistottumusten esiintyvyyden on todettu laskevan imetyksen keston kasvaessa. Kahdessa laajassa tutkimuksessa määritettiin kuusi kuukautta imetyksen rajapyykiksi ei-ruokinnallisten imemistottumusten kehitykselle. Alle kuusi kuukautta kestävä imetys lisää riskiä haitallisten imemistottumusten kehitykselle, kun taas yli kuusi kuukautta kestävä täysimetys toimii ei-ruokinnallisilta imemistottumuksilta suojaavana tekijänä. Imetyksen keston vaikutuksesta ei-ruokinnallisen imemistottumuksen kehitykseen on hieman ristiriitaista näyttöä, mutta lukuisissa laajaotantaisissa tutkimuksissa kyseinen yhteys on todettu. Ei-ruokinnallisilla imemistottumuksilla on epäedullisia vaikutuksia purennan kehitykseen. Ne lisäävät avopurennan, sivualueen ristipurennan ja Angle II -luokan purentasuhteiden riskiä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Marja-Ellen Torvinen, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.