”Olin ajatellut että random tarkoittaisi enemmän sellaista satunnaista, mutta ei se sopinutkaan tähän yhteyteen.” : lainasana random polyseemisena yksikkönä
Käsmä, Emilia (2019-12-11)
Käsmä, Emilia
E. Käsmä
11.12.2019
© 2019 Emilia Käsmä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912123242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912123242
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani englannista peräisin olevan lainasanan random merkitystä suomen kielessä. Aineistoni olen kerännyt kyselyllä, jossa informantit ovat vertailleet randomin merkitystä erilaisissa lausekonteksteissa tuotto-, korvaus- ja arviointitehtävien sekä avokysymysten avulla. Työssäni keskityn random-sanaan adjektiivina ja substantiivina, ja vertailen random-sanan erilaisia merkityksiä sen saadessa eri sanaluokkastatuksen.
Tutkin random-sanan erilaisia predikaatioita eli keskeisiä semanttisia sisältöjä Ronald W. Langackerin kehittämän kognitiivisen kieliopin avulla. Koska sana edustaa useita erilaisia predikaatioita, se on polyseeminen ilmaus: sanalla viitataan eri konteksteissa kielenulkoisen maailman eri osiin. Adjektiivinen random-sana edustaa atemporaalisen relaation predikaatiota, joka laajenee tutkimukseni mukaan kolmeksi erilaiseksi, spesifimmäksi predikaatioksi. Substantiivinen random-sana taas edustaa olion predikaatiota, jonka spesifimpiä laajentumia on kaksi. Näin skemaattinen predikaatio [RANDOM] laajenee kahdeksi spesifimmän tason predikaatioksi, jotka taas laajenevat yhteensä viideksi vielä spesifimmäksi predikaatioksi. Näin polyseemisen ilmauksen random eri merkitykset muodostavat kategorian, jonka sisäisen rakenteen olen työssäni kuvannut skemaattisena verkkona. Nimensä mukaan se esittelee keskeisimmät yksinkertaistukset polyseemisen random-sanan merkityksestä.
Tutkimukseni mukaan substantiivinen random on ihmisviitteinen, affektiltaan adjektiivisesti käytettyä random-sanaa negatiivisempi ilmaus. Olion predikaation laajentumat määrittävät kaksi toisistaan hyvin erilaista merkitystä: jonkin yksilöimättömän, epäspesifin entiteetin sekä jonkin tilanteessa tuntemattoman mutta spesifin entiteetin. Jälkimmäinen on osoitus siitä, että random-sanalla ilmaistaan tarkoitteen spesifiä indefiniittisyyttä, jota yleensä ilmaistaan suomessa erillisillä tarkenteilla. Työssä käsittelemäni adjektiivin edustaman atemporaalisen relaation kolme laajentumaa taas määrittävät paitsi epäspesifiä entiteettiä, myös jotain ’sekavaa’ sekä ’satunnaisesti valittua’ ja ’ei-tärkeää’.
Random-sanan lähisynonyymeja suomessa ovat tuntematon ja tyyppi, jotka liittyvät substantiiviseen randomiin, sekä outo, satunnainen, turha, epämääräinen, erikoinen ja merkityksetön, jotka liittyvät läheisemmin adjektiiviseen randomiin. Koska lähisynonyymeilla on aina jotain keskeisiä yhteisiä semanttisia piirteitä, sanan lähisynonyymit avaavat myös randomin merkitystä suomen kielessä.
Tutkin random-sanan erilaisia predikaatioita eli keskeisiä semanttisia sisältöjä Ronald W. Langackerin kehittämän kognitiivisen kieliopin avulla. Koska sana edustaa useita erilaisia predikaatioita, se on polyseeminen ilmaus: sanalla viitataan eri konteksteissa kielenulkoisen maailman eri osiin. Adjektiivinen random-sana edustaa atemporaalisen relaation predikaatiota, joka laajenee tutkimukseni mukaan kolmeksi erilaiseksi, spesifimmäksi predikaatioksi. Substantiivinen random-sana taas edustaa olion predikaatiota, jonka spesifimpiä laajentumia on kaksi. Näin skemaattinen predikaatio [RANDOM] laajenee kahdeksi spesifimmän tason predikaatioksi, jotka taas laajenevat yhteensä viideksi vielä spesifimmäksi predikaatioksi. Näin polyseemisen ilmauksen random eri merkitykset muodostavat kategorian, jonka sisäisen rakenteen olen työssäni kuvannut skemaattisena verkkona. Nimensä mukaan se esittelee keskeisimmät yksinkertaistukset polyseemisen random-sanan merkityksestä.
Tutkimukseni mukaan substantiivinen random on ihmisviitteinen, affektiltaan adjektiivisesti käytettyä random-sanaa negatiivisempi ilmaus. Olion predikaation laajentumat määrittävät kaksi toisistaan hyvin erilaista merkitystä: jonkin yksilöimättömän, epäspesifin entiteetin sekä jonkin tilanteessa tuntemattoman mutta spesifin entiteetin. Jälkimmäinen on osoitus siitä, että random-sanalla ilmaistaan tarkoitteen spesifiä indefiniittisyyttä, jota yleensä ilmaistaan suomessa erillisillä tarkenteilla. Työssä käsittelemäni adjektiivin edustaman atemporaalisen relaation kolme laajentumaa taas määrittävät paitsi epäspesifiä entiteettiä, myös jotain ’sekavaa’ sekä ’satunnaisesti valittua’ ja ’ei-tärkeää’.
Random-sanan lähisynonyymeja suomessa ovat tuntematon ja tyyppi, jotka liittyvät substantiiviseen randomiin, sekä outo, satunnainen, turha, epämääräinen, erikoinen ja merkityksetön, jotka liittyvät läheisemmin adjektiiviseen randomiin. Koska lähisynonyymeilla on aina jotain keskeisiä yhteisiä semanttisia piirteitä, sanan lähisynonyymit avaavat myös randomin merkitystä suomen kielessä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]