JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Populaarimusiikki on tuonut uusia haasteita koulun laulunopetukseen. Lapsia motivoidaan musiikintunneilla laulamaan pop-kappaleiden avulla, koska he kuuntelevat kyseistä musiikkia sekä ihailevat kappaleiden laulutyyliä. Tällöin äänen luonnollinen kehittyminen sekä äänialueen laajuuden harjoittaminen saattavat jäädä toissijaiseksi. Taloudellinen äänenkäyttö tulisi olla ensisijainen tavoite äänenkäytön ja laulun opetuksessa. Terveelliseen äänenkäyttöön tulee kiinnittää huomiota etenkin yläkoulussa, sillä äänenmurros tuo uusia haasteita nuorten äänenkäyttöön. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän musiikinopettajien käsityksiä äänenkäytön ja laulun opettamisesta yläkoulussa. Tutkimuksessa käy ilmi, mitä asioita musiikinopettajat pitävät laulunopetuksessa tärkeänä sekä miten he opettavat laulua ja äänenkäyttöä oppilailleen.

Tutkimuksen teoriaosuus koostuu kahdesta luvusta. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen Suomen laulukulttuurin historiaa, miten laulunopetuksen asema on muuttunut kansakoulusta tämän päivän peruskouluun. Tarkastelen myös koulujen opetussuunnitelmien äänenkäytön ja laulunopetuksen sisältöjä ja tavoitteita. Toisessa alaluvussa käsitellään äänen fysiologiaa, miten ääni syntyy ja mitkä ovat äänen kehitysvaiheet ihmisen elinkaaren aikana. Äänelliseen kehitykseen liittyy olennaisesti terveellinen äänenkäyttö sekä erilaiset ääniongelmat, jotka voivat muodostua väärästä äänentuottotavasta. Luvun lopussa tarkastelen erilaisten tutkimusten kautta lasten ja nuorten äänenkäyttöä ja laulamista tällä vuosituhannella.

Tutkimukseni on fenomenografinen, jonka aineistonkeruumenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen litteroinnin jälkeen analysoin tutkimukseni fenomenografisesti. Tutkimusjoukkoni koostuu neljästä yläkoulun musiikin aineenopettajasta. Opettajien äänenkäytön- ja laulunopetuksen käsityksissä on useita yhteneväisyyksiä. Käsitysten syntymiseen on vaikuttanut opettajien harrastuneisuus, koulutus sekä työvuodet. Opettajilla on samankaltaisuuksia äänenkäytön ja laulun opetusmenetelmissä, opetussisällöissä sekä tavoitteissa. Motivointikeinoissa on myös yhdenmukaisuutta. Ainoa selkeä eroavaisuus on opettajien arviointimenetelmissä. Erilaisten laulutyylien opettelu ei ole ensisijainen tavoite, vaan päätavoitteeksi nousi terveellisen äänenkäytön opettaminen.