JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielma käsittelee ennaltaehkäisevän mielenterveystyön historiaa Suomessa 1950–1960-luvuilla ja tutkielman pääpaino on järjestöjen tekemässä mielenterveystyössä. Tutkimuksen aineistona on käytetty Kansallisarkistosta löytyvää Mannerheimin Lastensuojeluliiton sekä MIELI Suomen mielenterveys ry:n aineistoa. Myös erilaiset lehtiartikkelit ja järjestöjen julkaisemat koulutusmateriaalit ovat aineistossa mukana. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön eli mentaalihygienian historia Suomessa alkaa jo 1900-luvun alussa, mutta tutkielma keskittyy työn vakiintumiseen ja kehitykseen vuosisadan puolivälistä aina 1970-luvun alkuun saakka. Aikarajauksen sisällä toimi erityisesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton mentaalihygieeninen toimisto, joka oli johtavia mielenterveystyön toimijoita Suomessa. Erityisesti toimiston alkuvuosien päällikön Martti Paloheimon vaikutus on suomalaisen mentaalihygienian historiassa erittäin vahva. Myös nykyisen MIELI Suomen mielenterveys ry:n historia on pitkälti ennaltaehkäisevän mielenterveystyön historiaa. Tutkielma käsittelee näiden kahden järjestön mielenterveystyötä. Pitkälti järjestöjen työn pohjalta on syntynyt neuvoloissa ja terveydenhuollossa nykyäänkin tehtävä ennaltaehkäisevä mielenterveystyö. Tutkimusmenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Sen pohjalla tässä tutkielmassa on terveyskansalaisuuden käsite, jonka mukaan ihmisen velvollisuus on pitää huolta omasta terveydestään ollakseen niin sanottu kunnollinen kansalainen. Tämä näkyy myös lasten kasvatuksessa, tavoitteena on tuottaa yhteiskunnalle hyödyllisiä kansalaisia ja ennaltaehkäistä epäsosiaalinen käyttäytyminen. Tutkielma käsittelee tutkimusaineistosta nousevia teemoja (äitiys, naiseus, avioliitto, työ ja vapaa-aika) terveyskansalaisuuden näkökulmasta. Tutkielma käsittelee myös mielenterveyteen liittyvän keskustelun muuttumista ja pääasiallisena tutkimustuloksena on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyden korostuminen terveydenhuollossa. Kun ennen hoidettiin yksittäisiä ruumiillisia vaivoja, on aikarajauksen lopulla päästy holistisempaan terveysajatteluun, jossa on mukana myös ihmisen mielen hyvinvointi.