Monikielisyys perusopetuksessa : haaste vai mahdollisuus?
Hietala, Juuli (2019-12-18)
Hietala, Juuli
J. Hietala
18.12.2019
© 2019 Juuli Hietala. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912203390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912203390
Tiivistelmä
Koulu yhteisönä seuraa tiiviisti yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia, ja mukautuu niihin. Globalisaation ja Suomeen kohdistuvan kasvavan maahanmuuton myötä yhä useampi yhteisö muuttuu aiempaa monikielisemmäksi kovaa vauhtia. Monikielistyminen näkyy selvästi myös kouluyhteisössä, sillä Suomen lainsäädäntö turvaa jokaiselle Suomessa asuvalle lapselle oikeuden tasa-arvoiseen perusopetukseen ja koulutukseen. Kouluyhteisön muutokset näkyvät myös opettajan työnkuvassa ja oppilaiden tuen tarpeessa. Monikielisyyden tukeminen koulussa on haaste, johon opettajan ja koulun tulee voida reagoida.
Tämä kandidaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvataan monikielisyyden vaikutuksia ja näkymistä koulumaailmassa, opettajan työssä ja opetussuunnitelmassa. Tarkoituksena on vastata kysymyksiin siitä, mitä monikielisyys koulukontekstissa on, miten se näkyy opetussuunnitelmassa, ja miten opettaja voi tukea oppilaiden monikielisyyttä. Monikielisyyden käsite on nykyään laaja: se voi olla traditionaalista, monta eri kieltä yhdistävää monikielisyyttä, tai tilanteista, heteroglossista monikielisyyttä, joka käsittää myös saman kielen sisällä olevan vaihtelun monikielisyydeksi. Aiempaa tutkimusta monikielisyydestä laajemmasta näkökulmasta koulukontekstissa on suhteellisen vähän, sillä tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan ennemminkin monikulttuurisuutta yleisesti tai pelkästään traditionaalista monikielisyyttä.
Monikielisyyden tukemiseen liittyvät tiiviisti käsitteet kielitietoisuus ja kielikasvatus, jotka nousevat esiin myös uudessa opetussuunnitelmassa. Aiemmin näitä käsitteitä käytettiin ainoastaan vieraiden kielten opiskeluun liittyen, mutta nykyisin nämä käsitteet koskettavat myös muita oppiaineita. Monikielisyys ja sen tukeminen vaativat sitä, että yhteisö, tässä kontekstissa siis koulu, on kielitietoinen yhteisö ja että yhteisön jäsenet ymmärtävät kielten arvon ja merkityksen vuorovaikutukseen, koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä yksilön oman identiteetin rakentumiseen liittyen. Kielitietoisuus ja kielikasvatus käsitteinä eivät ole vielä täysin vakiintuneita, ja tämän vuoksi aineiston keruu aiheesta olikin hieman haastavaa. Kielikasvatus ja kielitietoisuus osana monikielisyyden tukemista ovat kuitenkin niin tärkeitä, että uskon että niiden asema ja merkitys tulevat vahvistumaan osana kielitietoista kouluyhteisöä ja opetussuunnitelmaa. Tietoa ja tutkimustuloksia näiden käsitteiden osalta tarvitaan, ja aion siksi jalostaa kandidaatin tutkielman aihettani myös pro gradu -tutkimukseeni. The school as a community follows the changes in the society and adapts to them. The globalization and increasing immigration towards Finland are the reasons why more and more communities to become multilingual with an increasing pace. Multilingualism is clearly visible in the school community since the Finnish law guarantees an equal access to education and training for every child living in Finland. The changes in the school community are also visible in the description of the profession of a teacher and the pupils’ need of support. Supporting multilingualism in the school community is a challenge that the teachers and the school need to react to.
The aim of this study is to investigate in theory how multilingualism shows and affects the school, the profession of a teacher and the national curriculum. In addition, the study also investigates the ways for a teacher to support their pupils’ multilingualism. Multilingualism is a wide concept, and it includes forms of traditional multilingualism, where several different languages are used and the understanding of the diversity within one single language: heteroglossia.
Considering the ways for a teacher to support their pupils’ multilingualism, are the terms language awareness and language education crucial. The terms come up multiple times in the new curriculum. They were previously used mainly while discussing the contents of studying foreign languages, but nowadays they apply to all of the subjects. Increasing multilingualism requires the schools to become language aware. Languages play a huge role in all interaction, studying, learning. Language awareness means, that all of the members of the community, are aware that all the spoken languages have an important role in the development of one’s linguistic identity and in the society itself. The terms language education and language awareness have not yet stabilised their ground in the discussion considering school communities. This is why I had some trouble in collecting material for this study. Yet I believe that their significance and meaning will increase in the future, so that they become more and more visible in the everyday life in schools and in the curriculum. More research on this subject is needed. Therefore, I plan to take this subject further in my master’s thesis.
Tämä kandidaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa kuvataan monikielisyyden vaikutuksia ja näkymistä koulumaailmassa, opettajan työssä ja opetussuunnitelmassa. Tarkoituksena on vastata kysymyksiin siitä, mitä monikielisyys koulukontekstissa on, miten se näkyy opetussuunnitelmassa, ja miten opettaja voi tukea oppilaiden monikielisyyttä. Monikielisyyden käsite on nykyään laaja: se voi olla traditionaalista, monta eri kieltä yhdistävää monikielisyyttä, tai tilanteista, heteroglossista monikielisyyttä, joka käsittää myös saman kielen sisällä olevan vaihtelun monikielisyydeksi. Aiempaa tutkimusta monikielisyydestä laajemmasta näkökulmasta koulukontekstissa on suhteellisen vähän, sillä tutkimukset ovat keskittyneet tutkimaan ennemminkin monikulttuurisuutta yleisesti tai pelkästään traditionaalista monikielisyyttä.
Monikielisyyden tukemiseen liittyvät tiiviisti käsitteet kielitietoisuus ja kielikasvatus, jotka nousevat esiin myös uudessa opetussuunnitelmassa. Aiemmin näitä käsitteitä käytettiin ainoastaan vieraiden kielten opiskeluun liittyen, mutta nykyisin nämä käsitteet koskettavat myös muita oppiaineita. Monikielisyys ja sen tukeminen vaativat sitä, että yhteisö, tässä kontekstissa siis koulu, on kielitietoinen yhteisö ja että yhteisön jäsenet ymmärtävät kielten arvon ja merkityksen vuorovaikutukseen, koulunkäyntiin ja oppimiseen sekä yksilön oman identiteetin rakentumiseen liittyen. Kielitietoisuus ja kielikasvatus käsitteinä eivät ole vielä täysin vakiintuneita, ja tämän vuoksi aineiston keruu aiheesta olikin hieman haastavaa. Kielikasvatus ja kielitietoisuus osana monikielisyyden tukemista ovat kuitenkin niin tärkeitä, että uskon että niiden asema ja merkitys tulevat vahvistumaan osana kielitietoista kouluyhteisöä ja opetussuunnitelmaa. Tietoa ja tutkimustuloksia näiden käsitteiden osalta tarvitaan, ja aion siksi jalostaa kandidaatin tutkielman aihettani myös pro gradu -tutkimukseeni.
The aim of this study is to investigate in theory how multilingualism shows and affects the school, the profession of a teacher and the national curriculum. In addition, the study also investigates the ways for a teacher to support their pupils’ multilingualism. Multilingualism is a wide concept, and it includes forms of traditional multilingualism, where several different languages are used and the understanding of the diversity within one single language: heteroglossia.
Considering the ways for a teacher to support their pupils’ multilingualism, are the terms language awareness and language education crucial. The terms come up multiple times in the new curriculum. They were previously used mainly while discussing the contents of studying foreign languages, but nowadays they apply to all of the subjects. Increasing multilingualism requires the schools to become language aware. Languages play a huge role in all interaction, studying, learning. Language awareness means, that all of the members of the community, are aware that all the spoken languages have an important role in the development of one’s linguistic identity and in the society itself. The terms language education and language awareness have not yet stabilised their ground in the discussion considering school communities. This is why I had some trouble in collecting material for this study. Yet I believe that their significance and meaning will increase in the future, so that they become more and more visible in the everyday life in schools and in the curriculum. More research on this subject is needed. Therefore, I plan to take this subject further in my master’s thesis.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]