University of Oulu

Jätevesien biopuhdistuksessa käytettyjen pajujen juurten mikrobiyhteisöt

Saved in:
Author: Iso-Junno, Karoliina1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Biology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 4.8 MB)
Pages: 87
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201912213417
Language: Finnish
Published: Oulu : K. Iso-Junno, 2019
Publish Date: 2020-01-07
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Markkola, Annamari
Ahonen, Saija
Reviewer: Saravesi, Karita
Lehosmaa, Kaisa
Description:

Tiivistelmä

Pajuilla (Salix) on pitkä ja monipuolinen jalostushistoria pohjoisessa, ja ominaisuuksiensa vuoksi ne soveltuvat hyvin jätevesien bioremediaatioon eli ylimääräisten ravinteiden ja epäpuhtauksien poistoon. Haasteena on kuitenkin löytää tehokkaita pohjoiseen ilmanalaan soveltuvia biopuhdistavia lajikkeita. Tässä työssä selvitettiin Kuusamon Torangissa toimivan yhdyskuntajäteveden puhdistuskosteikkoon istutettujen pajulajikkeiden juurten bakteeri- ja sieniyhteisöjen koostumusta. Kosteikolla ja kontrollialueella kaksi kasvukautta kasvaneista pajuista punnittiin laboratoriossa maanpäällinen kuivabiomassa ja selvitettiin juuriston mikrobiyhteisö uuden sukupolven sekvensointimenetelmiä hyödyntäen. Pajujen juurten mikrobiyhteisöjen eroja vertailtiin neljän pajulajikkeen (Gudrun, Karin, Klara ja Torangin maatiainen), pajukosteikon ja kontrollialueen, sekä hyvin (korkea biomassa) ja huonosti (alhainen biomassa) kasvaneiden pajunäytteiden välillä.

Tulosten perusteella pajujen mikrobiyhteisöt koostuivat pääosin juurissa yleisesti tavattavista ryhmistä, bakteereista suurimpina proteobakteerit, acidobakteerit, aktinobakteerit, Bacteroidetes ja Chloroflexi, sekä sienistä kotelo- ja kantasienet. Pajujen mikrobiyhteisöt erosivat diversiteettianalyysien perusteella eniten eri pajulajikkeiden bakteeriyhteisöjen suhteen ja erityisesti Gudrun-lajikkeella oli korkea lajirikkaus ja monimuotoisuus. Koealueella havaittiin runsaampana useita taksonomisia bakteeriryhmiä, kuten Chloroflexi, Burkholderiaceae ja Sphingomonadales, joilla on aiemmissa maaperä- ja juuristotutkimuksissa todettu yhteyttä epäpuhtauksien ja ravinteiden poistoon. Kontrollialueella esiin nousivat esimerkiksi orgaanista ainesta hyödyntävät lahottajasienet, joita havaittiin runsaimmin Karin ja Klara-pajulajikkeilla. Kaikkiaan merkitsevästi eroavia taksoneita havaittiin selvästi enemmän bakteeriyhteisöistä kuin sieniyhteisöistä, joista nousi esiin vain muutama taksonominen ryhmä.

Pajujen juurimikrobistoa ja sen merkitystä puhdistuksen onnistumiselle ei ole juuri tutkittu biopuhdistusolosuhteissa maastossa. Työ vahvisti pajuilla olevan paljon puhdistuskosteikoilla hyödyllisiä taksonomisia mikrobiryhmiä. Lajikkeista Gudrunia voidaan pitää tutkimuksen perusteella mikrobistoltaan parhaiten tämänkaltaiseen puhdistusympäristöön sopeutuvana pajulajikkeena, mutta myös Karin ja Klara -lajikkeet vaikuttavat hyviltä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Karoliina Iso-Junno, 2019. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.