University of Oulu

Fennoskandian kasvillisuusvyöhykkeet eri interglasiaaleilla : vertailussa Eem ja Holoseeni

Saved in:
Author: Isoaho, Aleksi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 24
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001171025
Language: Finnish
Published: Oulu : A. Isoaho, 2020
Publish Date: 2020-01-17
Thesis type: Bachelor's thesis
Description:

Tiivistelmä

Tutkielmassa selvitetään Fennoskandian kasvillisuusvyöhykkeiden maantieteellisiä eroja eem- ja holoseeni-interglasiaalien välillä. Eem-interglasiaali vallitsi 130 000–116 000 vuotta sitten ja tutkielmassa keskitytään tämän aikakauden lämpömaksimiin, joka vallitsi 125 000 vuotta sitten. Holoseeni taas on nykyään vallitseva ajanjakso, joka alkoi Veiksel-kauden loputtua 11 500 vuotta sitten, jolloin ilmasto alkoi lämpenemään ja mannerjäätiköt vetäytymään. Tutkielmassa keskitytään siis nykyhetkeen. Fennoskandiassa esiintyivät molempina aikakausina kasvillisuusvyöhykkeistä boreaalinen vyöhyke, lehtimetsävyöhyke ja arktisia vyöhykkeitä.

Boreaalinen vyöhyke jaetaan hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen ja yhdistävänä tekijänä näillä on havumetsien esiintyvyys ilmaston ja maaperän karuuden takia. Vyöhykkeellä esiintyy myös lehtipuita, hemiboreaalisella eniten ja pohjoisboreaalisella vähiten. Fennoskandian boreaaliselle vyöhykkeelle myös tyypillinen tekijä on sammalkasvillisuuden määrä. Lehtimetsävyöhykkeelle tyypillisiä piirteitä ovat jalot lehtipuut ja pitkät kasvukaudet. Arktiset vyöhykkeet ovat taas karuja kasvillisuusvyöhykkeitä, joissa puiden kasvu on vähäistä.

Eemin ja holoseenin ero kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymisen kannalta on se, että eemin lämpimämpi ja kosteampi ilmasto on siirtänyt pääasiassa vyöhykkeitä pohjoisemmaksi, mitä nykyään holoseenissa. Lehtimetsävyöhykettä esiintyi tällöin myös Suomessa ja eteläboreaalinen vyöhyke sijaitsi Suomen ja Ruotsin lapissa. Nykyään lehtimetsävyöhykettä esiintyy Fennoskandiassa vain Ruotsin eteläisimmissä osissa ja eteläboreaalista Suomen eteläosassa ja vastaavilla leveyspiireillä Ruotsissa ja Norjan rannikolla. Luonnollisesti näiden vyöhykkeiden välissä sijaitsee hemiboreaalinen vyöhyke, joka on voinut mahdollistaa esimerkiksi tammen kasvun Oulun leveyspiireillä eemin lämpömaksimin aikana, kun nykyään tämän leveyspiiri sijaitsee pitkälti Helsingin korkeudella. Kokonaisuudessaan suotuisampi ilmasto on vaikuttanut Fennoskandian kasvillisuusvyöhykkeiden pohjoisempaan sijaintiin huomattavasti.

see all

Subjects:
Copyright information: © Aleksi Isoaho, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.