University of Oulu

Avoin oppimisympäristö ja neuropsykiatriset haasteet : vanhempien ja erityisopettajien käsityksiä lasten kouluhyvinvoinnista

Saved in:
Author: Kotkaranta, Silja1; Perkkiö, Noora1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.9 MB)
Pages: 102
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202001211038
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Kotkaranta; N. Perkkiö, 2020
Publish Date: 2020-01-21
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Kielinen, Marko
Reviewer: Kielinen, Marko
Lindholm, Päivi
Siira, Virva
Description:

Tiivistelmä

Avoimia oppimisympäristöjä rakennetaan koko ajan enemmän, vaikka tutkimusta niiden vaikutuksista oppilaisiin on tehty vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaiset tekijät vanhempien ja erityisopettajien käsitysten mukaan vaikuttavat neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kouluhyvinvointiin avoimessa oppimisympäristössä. Tutkimuksen teoreettinen tausta on oppimisympäristöön, kehityksellisiin neuropsykiatrisiin häiriöihin ja kouluhyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa.

Tutkimus on laadullinen, ja se toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella, jolloin tarkoituksena on pyrkiä kuvailemaan ja ymmärtämään erilaisia ilmiöön liittyviä käsityksiä. Tutkimuksen aineistona toimii vanhempien (n=4) ja erityisopettajien (n=2) haastattelut. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin mukaisesti ja tulokset esitellään neljänä kuvauskategoriana.

Tulosten mukaan neuropsykiatrisen diagnoosin saaneiden lasten kouluhyvinvointiin vaikuttaa fyysinen ympäristö. Hyvinvointia edistävät koulurakennuksen uutuus, esteettisyys ja muunneltavuus sekä rauhallisen työn tilat. Hyvinvointia heikentävät tilojen avoimuus ja laajuus sekä erilaiset ärsykkeet. Myös oman työskentelypaikan ja kotiluokan puuttuminen heikentävät lapsen hyvinvointia. Kouluhyvinvointiin vaikuttaa myös sosiaalinen ympäristö. Hyvinvointia heikentää ryhmään hukkuminen ja suuren ryhmän aiheuttama stressi. Hyvinvointia edistää ryhmän oppilailta saatava tuki. Vaihtuvat ryhmittelyt mahdollistavat kaverisuhteiden luomisen, mutta heikentävät turvallisuudentunnetta. Hyvinvointiin koulussa vaikuttavat myös opettajat. Aikuisten määrä sekä opettajien keskinäiset suhteet ovat hyvinvoinnin kannalta tärkeitä. Hyvinvointiin vaikuttavat myös kommunikaatio ja avoimuus koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opettajan ominaisuuksilla ja asenteella voi olla positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Hyvinvointiin vaikuttaa oppilaiden tukeminen ja ohjaaminen. Hyvinvointia edistää lapsen tarpeisiin sopiva tuki. Hyvinvointia heikentävät liian suuri vastuu omasta oppimisesta ja vaatimus itseohjautuvuudesta. Myös struktuurin puute ja siirtymätilanteet heikentävät lapsen hyvinvointia.

Tämä tutkimus on tekemämme kirjallisuuskartoituksen perusteella ainutlaatuinen sen kohdistuessa neuropsykiatrisen diagnoosin saaneisiin lapsiin avoimissa oppimisympäristöissä. Tuloksissamme ilmeni lukuisia yksilön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joita on havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa. Vaikka tutkimuksemme otos on pieni, tulokset antavat uutta tietoa aikaisemmin tutkimattomasta ilmiöstä. Tutkimuksemme tulokset voivat antaa suuntaa laajemmille tutkimuksille.

Open plan school and neuropsychiatric disorders : children’s well-being in the view of parents and special education teacher

Abstract

Open plan schools are being constructed increasingly more, even though there are only a few studies about effects of them. The aim of this Master’s thesis is to investigate which factors have an effect on well-being of children with neuropsychiatric disorders in open plan schools. The focus on this study is on the views of parents and special education teachers. The theoretical foundation of this qualitative study rests on research into learning environment, neurodevelopmental disorders and well-being in schools.

The data of this qualitative study is collected by interviewing parents (n=4) and special education teachers (n=2) and analyzed phenomenographically. The aim of this approach is to describe and understand the qualitatively differing perceptions of the phenomenon.

Our results indicate that physical environment has an effect on well-being of children with neuropsychiatric disorders. Factors that promote well-being are newness of the building, aesthetics, flexibility of learning spaces and the places for quiet work. Factors that weaken well-being are openness and largeness of learning spaces and variety of stimulus. The lack of pupil’s own workplace and own classroom are weakening well-being. The study also suggests that social environment have an effect on well-being. To not getting teachers’ attention and the stress caused by a large group weaken well-being of the children. The support from other pupils enhances well-being. Changing teaching groups makes it possible for the children to make new friends but they also reduce the feeling of safety. According to the study, teachers also have an effect on well-being. Number of adults and quality of relations between them have an effect on well-being. Communication with parties outside of school is also a factor of well-being. The qualities and attitude of teacher influences on well-being positively or negatively. The results also indicate that the support and guidance in the school environment have an effect on well-being. Sufficient support in learning and school attendance enhance well-being. Having too big responsibility for learning and requirement to be a self-directed learner weaken well-being. Also, the lack of structure and transitions on the school premises weaken well-being.

To our knowledge, this is the first study focusing on children with neuropsychiatric disorders in open plan schools. Many factors relating to well-being found in our study are also confirmed by other studies. Although the sample size of our study was small, the results provide new insights into a previously unexplored phenomenon. The findings could give direction to more comprehensive studies.

see all

Subjects:
Copyright information: © Silja Kotkaranta; Noora Perkkiö, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.