University of Oulu

Ethnographic approach to multiple belongings in everyday school life

Saved in:
Author: Roiha, Anu1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.3 MB)
Pages: 63
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002191168
Language: English
Published: Oulu : A. Roiha, 2020
Publish Date: 2020-02-19
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lanas, Maija-Liisa
Reviewer: Lanas, Maija-Liisa
Juutinen, Jaana
Description:

Abstract

This study explores a multitude of different belongings and non-belongings that are produced in everyday talk and practices in the context of Finnish public basic education. The study asks — what kind of belongings and non-belongings may be produced in the everyday school life and how are the social belongings and non-belongings produced in the everyday school life.

In this study, belonging is understood as a dynamic feeling of safety, familiarity and comfort which is always produced in relation to the environment. The theoretical framework is built on literature that sees belonging through perspectives of emotions, politics of belonging and intersectionality in a complex world that is in constant change.

Access to the everyday school life of first graders was sought through ethnographic ‘hanging out’ and ethnographic observation of the children in their educational settings. The main data consists of observations carried out during two school weeks. The analysis process of this study was inspired by Jackson and Mazzei (2012; 2017) who describe it as ‘thinking with theory’ and Maclure’s (2013) hotspot analysis. Chosen parts of the generated data have been discussed in a dialogue with the theoretical framework in order to be able to see belonging and everyday school life in a different way.

The findings shed light on the multiple and intertwined dimensions of belonging. Through analysis, the research illuminates different often naturalized, and therefore considered non-political, processes in which multiple belongings (and simultaneously non-belongings) are produced in the lives of children. I come to argue that social belongings are partly produced on the foundation of cultural, material and spatial routines of belonging, but they are not achieved through them.

The research may provide depth and insight to the contemporary academic discussion on belonging in school environment and simultaneously provide educators with an opportunity to reflect together the variety of practices in which belongings and non-belongings are produced in the fleeting moments of everyday school life.

Etnografinen lähestymistapa moninaisiin kuulumisiin kouluarjessa

Tiivistelmä

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee lasten moninaisia kuulumisia ja kuulumattomuuksia, joita tuotetaan peruskoulun arjessa. Tutkimuksessa kysytään: millaisia monenlaisia kuulumisia ja kuulumattomuuksia kouluarjessa tuotetaan, ja miten sosiaalista kuulumista ja kuulumattomuutta kouluarjessa tuotetaan?

Tutkimuksessa kuuluminen ymmärretään dynaamisena turvallisuuden, tuttuuden ja mukavuuden tunteena, joka tuotetaan aina suhteessa ympäristöön. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu tunteiden, kuulumisen politiikan ja intersektionaalisuuden näkökulmien ympärille tässä monimutkaisessa ja jatkuvassa muutoksessa olevassa maailmassa.

Ekaluokkalaisten kouluarkeen sukellettiin ’etnografisen hengailun’ ja etnografisen osallistuvan havainnoinnin avulla. Aineisto tuotettiin havainnoimalla lapsia heidän kouluympäristössään kahden kouluviikon aikana. Analyysiprosessia innoittivat Jacksonin ja Mazzein (2012; 2017) teorian kanssa ajattelu ja Macluren (2013) hotspot-analyysi. Valittuja aineisto-otteita pohditaan kuulumiselle ominaisten piirteiden valossa, jotta kuuluminen ja kouluarki voitaisiin nähdä uusin silmin.

Tutkimuksen valossa kuulumisen ulottuvuudet näyttäytyvät moninaisina ja toisiinsa kietoutuneina. Analyysin kautta tutkimus osoittaa, että kuulumisen ulottuvuudet ovat jatkuvasti neuvottelujen alaisina luonnollistetuissa, ja siten epäpoliittisina nähdyissä, prosesseissa. Näiden havaintojen perusteella tutkimus väittää, että sosiaaliset kuulumiset tuotetaan osittain kulttuurisille, materiaalisille ja tilallisille kuulumisen rutiineille, ja vaikka sosiaalinen kuulumisen tuottaminen mahdollistetaan rakenteilla ja käytänteillä, sitä ei saavuteta niillä.

Tutkimus voi tuoda syvyyttä tämän hetkiseen keskusteluun kuulumisesta kouluympäristössä. Lisäksi se voi antaa kasvattajille mahdollisuuden pohtia sitä käytäntöjen kirjoa, jolla kuulumisia ja kuulumattomuuksia tuotetaan kouluarjen ohikiitävissä hetkissä.

see all

Subjects:
Copyright information: © Anu Roiha, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.