University of Oulu

Työväen asumisen kehitys Suomessa

Saved in:
Author: Helminen, Hanna1
Organizations: 1University of Oulu, Oulu School of Architecture, Architecture
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 67.9 MB)
Pages: 120
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202002281232
Language: Finnish
Published: Oulu : H. Helminen, 2020
Publish Date: 2020-02-28
Thesis type: Master's thesis (tech)
Tutor: Özer-Kemppainen, Özlem
Reviewer: Herneoja, Aulikki
Soikkeli, Anu-Sisko
Özer-Kemppainen, Özlem
Sanaksenaho, Matti
Pihlajaniemi, Janne
Outila, Tarja
Description:

Tiivistelmä

Diplomityön aiheena on työväenasuminen Suomessa. Teollistumisen myötä kehittyi työväenluokka, jota varten rakennettiin uusia asuntoja ja asuinalueita. Diplomityössä käydään läpi erilaisia työväenasuntoja, sekä työväenasumiseen vaikuttaneita yhteiskunnallisia muutoksia 1800-luvun lopulta nykypäivään saakka. Työ painottuu 1900-luvun alkupuoliskolle.

Diplomityö on jaettu kahteen osaan: yleishistoriaan ja esimerkkikohteisiin. Yleishistoriaosuudessa käydään läpi asumiseen ja työväenelämään liittyviä muutoksia. Suomessa tapahtui 1900-luvulla niin yhteiskunnallisia kuin teknisiä kehityksiä, jotka muuttivat työväenasumista ja -asuinalueita. Hyvinvointivaltion kehittyessä työväenluokan merkitys väheni.

Esimerkkikohteita työssä käydään läpi alueittain ja teemoittain. Kohteina ovat Suomen suuret kaupungit Helsinki ja Tampere, sekä teollisuusyhdyskunnat ympäri Suomen. Lisäksi työn lopussa on kerrottu sota-ajan jälkeiseen työväenasumiseen liitettyjä rakennustyyppejä ja asuinalueita, kuten rintamamiestalo, rivitalo ja kerrostalolähiö. Helsingissä 1900-luvulla työväenasuinalueet siirtyivät yhä kauemmas keskustasta asemakaava-alueen laajentumisen myötä. Työväenasunnoissa, kuten vuokrakasarmeissa, asuttiin tiiviisti. Usein asunto koostui vain yhdestä huoneesta eli hellahuoneesta. Helsingissä ensimmäisiä työväelle suunniteltuja asuinalueita olivat Kallion Linjat, Vallila ja Käpylä. Diplomityössä työväenasumista Tampereella käsitellään tehtaiden tarjoamien asuntojen, sekä Amurin asuinalueen yhteiskeittiöjärjestelmän kautta. Teollisuusyhdyskunnista laajimpana esimerkkinä on Alvar Aallon suunnittelema Sunilan työväenasuinalue ja -asunnot Kotkassa.

Diplomityö on tehty tutkimalla kirjallisuutta niin arkkitehtuurista kuin sosiaalipolitiikasta. Laajan kuva- ja pohjapiirustusmateriaalin avulla on kuvattu konkreettisesti muutosta työväenasunnoissa.

Tärkeää diplomityössä on ollut löytää syy-seuraussuhteita asumisen ja yhteiskunnallisten tapahtumien välillä. Tarkoituksena on ollut kuvata yhteiskunnan alimman sosiaaliluokan asumista Suomessa. Funktionalismin minimiasunnon myötä määriteltiin asumisen vähimmäistaso. Vähitellen työväenasuntojen koko asukasta kohden kasvoi ja työväki alkoi sulautumaan keskiluokkaan. Työväenasunnoilla ja -asuinalueilla on usein joko positiivinen tai negatiivinen leima. 1900-luvun alun puisia työväenasuntoja ja elämää niissä romantisoidaan. Teollisuusyhdyskunnilla ja lähiöillä on päinvastoin negatiivinen leima.

Working-Class Housing in Finland

Abstract

Subject for this diploma thesis is housing for the working class in Finland. The working class evolved because of industrialization. New houses and residential areas were built for the workers. This diploma thesis also describes the changes in the Finnish society from the end of 19th century to modern day. The focus is in the first half of the 20th century.

This diploma thesis is divided in two parts. First part is about the general history of the workers’ life in Finland. Developments in the society and new technical ideas have changed workers’ housing and residential areas. At the same time of the growth of the Finnish welfare state the purpose of the working class decreased.

Second part of the diploma thesis is a collection of examples about working class housing and residential areas. Examples are assorted by regionally and by themes. The focus is on Helsinki and Tampere, two of the biggest cities in Finland, with the industrial settlements across the country. At the end of this thesis the theme is about the postwar building related to workers, such as detached houses for the veterans, the row houses and the concrete suburbs. In Helsinki the living areas for the workers moved along with the boundary of the town plan. The life in workers’ apartments, like in the tenement buildings were dense. Often the whole apartment was just one room with a stove. First planned residential areas for the workers in Helsinki were Kallio, Vallila and Käpylä. In this diploma thesis workers’ housing in Tampere is exanimated through the factory own houses and the Amuri residential area. Amuri was known from its one-room-apartments with shared kitchen. In this work the most detailed example from the industrial settlements is Alvar Aalto’s housing and residential area plan for workers called Sunila in Kotka.

Literature about architecture and social polity have been the base of this thesis. The change in workers housing is shown with the large number of pictures and drawings of the floor plans.

The aim of this thesis was to find correlation between housing and events in society. The purpose was to illustrate living of the lowest social class in Finland. Functionalist home for the minimum incomes defined the living minimum. Slowly the room area for workers rise. At the same time the working class started to merge with the middle class. Workers’ housing and residential areas has often either positive or negative mark. Wooden houses build at the beginning of the 20th century have been romanticized. On the contrary, the industrial settlements and the concrete suburb have a negative mark.

see all

Subjects:
Copyright information: © Hanna Helminen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.