Säveltämiskasvatus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Saarinen, Tuuli (2020-03-06)
Saarinen, Tuuli
T. Saarinen
06.03.2020
© 2020 Tuuli Saarinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202003111252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202003111252
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani käsittelee säveltämiskasvatusta osana Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenani on selvittää, mitä termillä säveltämiskasvatus tarkoitetaan, miten säveltämiskasvatus näkyy perusopetuksen opetussuunnitelmassa, ja miten opetussuunnitelmassa määritellyt sisällöt ja tavoitteet ovat sidottavissa käytäntöön.
Säveltämiskasvatus on niin käsitteenä kuin tutkimusaiheena melko tuore, mutta siitä huolimatta sitä on tutkittu sekä kotimaisen että kansainvälisenkin musiikkikasvatuksen kentällä paljon. Oma mielenkiintoni säveltämiskasvatusta ja sen mahdollisuuksia kohtaan on herännyt musiikin- ja luokanopettajaopintojen aikana. Aiheeseen perehtyessäni olen saanut valtavasti uusia ideoita ja näkemyksiä säveltämiskasvatuksen toteuttamiseen, ja toivon, että jatkuvasti lisääntyvän tutkimustiedon valossa yhä useampi opettaja uskaltaisi poistua mukavuusalueeltaan tehden mahdollisesti uuden aluevaltauksen säveltämiskasvatuksen parissa. Säveltämisen, luovan musiikillisen tuottamisen ja osallisuuden kokemuksen merkitykseen on havahduttu tällä vuosituhannella toden teolla, ja tämä on nähtävissä niin opetussuunnitelmatyössä kuin aihealueeseen liittyvässä tutkimuksessakin. Kaikilla suomalaisen perusopetuksen piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säveltää ja tehdä musiikkia koulussa, vaikka opetussuunnitelma siihen velvoittaakin.
Tutkielmani ensimmäisessä pääluvussa avaan säveltämiskasvatusta käsitteenä. Selvitän, mitkä ovat säveltämiskasvatuksen lähtökohtia, mitä säveltämisen ja luovuuden käsitteillä tarkoitetaan, ja miten esitellyt käsitteet liittyvät säveltämiskasvatukseen. Käsittelen myös lasten valmiuksia säveltää, ja esittelen säveltämiskasvatuksen keskeisiä muotoja ja työtapoja. Toinen pääluku käsittelee Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014. Tässä pääluvussa raotan opetussuunnitelmassa määriteltyä perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä, käyn läpi opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet, ja tarkastelen laaja-alaiselle osaamiselle määriteltyjä tavoitteita sekä musiikin oppiaineen ainekohtaisia sisältöjä ja tavoitteita. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen, miten säveltämiskasvatus näkyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, ja millaisia tutkimustietoon perustuvia havaintoja säveltämiskasvatuksen merkityksestä osana opetusta voidaan tehdä. Tutkielman lopussa kokoan aiheesta löytämäni tiedon yhteen, ja tarkastelen säveltämiskasvatuksen nykytilaa perusopetuksessa tutkimustiedon valossa. Esittelen myös jatkotutkimusaiheeni liittyen luokanopettajien toteuttamaan säveltämiskasvatukseen osana muiden oppiaineiden kuin musiikin opetusta.
Säveltämiskasvatus on niin käsitteenä kuin tutkimusaiheena melko tuore, mutta siitä huolimatta sitä on tutkittu sekä kotimaisen että kansainvälisenkin musiikkikasvatuksen kentällä paljon. Oma mielenkiintoni säveltämiskasvatusta ja sen mahdollisuuksia kohtaan on herännyt musiikin- ja luokanopettajaopintojen aikana. Aiheeseen perehtyessäni olen saanut valtavasti uusia ideoita ja näkemyksiä säveltämiskasvatuksen toteuttamiseen, ja toivon, että jatkuvasti lisääntyvän tutkimustiedon valossa yhä useampi opettaja uskaltaisi poistua mukavuusalueeltaan tehden mahdollisesti uuden aluevaltauksen säveltämiskasvatuksen parissa. Säveltämisen, luovan musiikillisen tuottamisen ja osallisuuden kokemuksen merkitykseen on havahduttu tällä vuosituhannella toden teolla, ja tämä on nähtävissä niin opetussuunnitelmatyössä kuin aihealueeseen liittyvässä tutkimuksessakin. Kaikilla suomalaisen perusopetuksen piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säveltää ja tehdä musiikkia koulussa, vaikka opetussuunnitelma siihen velvoittaakin.
Tutkielmani ensimmäisessä pääluvussa avaan säveltämiskasvatusta käsitteenä. Selvitän, mitkä ovat säveltämiskasvatuksen lähtökohtia, mitä säveltämisen ja luovuuden käsitteillä tarkoitetaan, ja miten esitellyt käsitteet liittyvät säveltämiskasvatukseen. Käsittelen myös lasten valmiuksia säveltää, ja esittelen säveltämiskasvatuksen keskeisiä muotoja ja työtapoja. Toinen pääluku käsittelee Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita 2014. Tässä pääluvussa raotan opetussuunnitelmassa määriteltyä perusopetuksen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä, käyn läpi opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset tavoitteet, ja tarkastelen laaja-alaiselle osaamiselle määriteltyjä tavoitteita sekä musiikin oppiaineen ainekohtaisia sisältöjä ja tavoitteita. Kolmannessa pääluvussa tarkastelen, miten säveltämiskasvatus näkyy Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014, ja millaisia tutkimustietoon perustuvia havaintoja säveltämiskasvatuksen merkityksestä osana opetusta voidaan tehdä. Tutkielman lopussa kokoan aiheesta löytämäni tiedon yhteen, ja tarkastelen säveltämiskasvatuksen nykytilaa perusopetuksessa tutkimustiedon valossa. Esittelen myös jatkotutkimusaiheeni liittyen luokanopettajien toteuttamaan säveltämiskasvatukseen osana muiden oppiaineiden kuin musiikin opetusta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32026]