JultikaUniversity of Oulu repository

Abstract

This population-based study describes the survival of patients with cancer of the oral cavity, diagnosed from 1994 to 2013 in Finland, followed up through 2014. The life table method and the relative survival framework are used to estimate net survival for the cancer patients under study. Two recommended estimators, the Ederer II and the Pohar Perme, for net survival are compared.

The material used in this thesis is from the Finnish Cancer Registry and consists of 4211 cancer cases. 201 cancer cases were diagnosed only in autopsy and were excluded from the analyses, leaving 4010 observations that were used for the survival analysis.

Survival curves are presented for observed and relative survival estimates. Analyses were stratified by sex, patients’ age, stage of cancer and calendar year at the time of diagnosis.

Patient’s age and stage of cancer turned out to be important predictors of patient survival from this cancer, which was expected from literature. The study period was divided into two ten-year calendar periods by the calendar years of diagnoses. There was not a clear difference between the survival of these periods.

The Ederer II and the Pohar Perme estimators of net survival performed similarly when a large quantity of data was available, e.g. when estimating the five-year relative survival ratio for cancer of the oral cavity. Estimates differed when less data were available, e.g. when the relative survival ratio for longer follow-up periods was estimated or when the analysis was stratified by age and patients in the older age groups were considered. In these situations the standard error of the Pohar Perme estimator was considerably larger than the standard error of the Ederer II estimator.

Suuontelon syöpään Suomessa 1994–2014 sairastuneiden väestöpohjainen elossaoloanalyysi

Tiivistelmä

Tässä väestöpohjaisessa tutkielmassa kuvaillaan suuontelon syöpäpotilaiden elinaikoja. Potilaat on diagnosoitu Suomessa vuosien 1994–2013 aikana ja heitä on seurattu vuoden 2014 loppuun. Tutkielmassa käytetään aktuaarimenetelmää ja suhteellista elossaololukua suuontelon syövän nettoelossaolon estimoimiseksi. Kahta suositeltua menetelmää, Ederer II ja Pohar Perme, verrattiin nettoelossaolon estimoimiseksi.

Tutkielmassa käytetty aineisto on Suomen Syöpärekisteriltä. Aineisto koostuu 4211:stä syöpäpotilaasta. Potilaista 201:llä oli todettu suuontelonsyöpä vasta ruumiinavauksessa, joten heidät poissuljettiin analyysista. Analyyseissa käytettävän aineiston koko oli lopulta 4010 potilasta.

Havaitun ja suhteellisen elossaolon estimaatit on esitelty välttökäyrien ja kiinnostavien tunnuslukujen avulla. Analyyseissä on käytetty osittavina tekijöinä sukupuolta, potilaan ikää, syövän levinneisyyttä ja kalenterivuotta diagnoosihetkellä. Vertailut tehdään kuvailevasti esitetyistä välttökäyristä ja taulukoiduista tunnusluvuista.

Potilaan ikä ja syövän levinneisyys ovat tärkeitä ennustetekijöitä, jotka vaikuttivat merkittävästi suuontelon syöpäpotilaan elinaikaan, mikä oli odotettavissa kirjallisuuden perusteella. Tutkimusjakso on jaettu kahteen kymmenvuotisjaksoon diagnoosivuosien perusteella. Jaksojen välillä ei ollut nähtävissä selvää eroa elinajoissa.

Nettoelossaolon Ederer II ja Pohar Perme -estimaatit olivat samansuuruisia, kun käytettävissä oli paljon aineistoa, esimerkiksi laskettaessa viiden vuoden suhteellista elossaoloa. Erot tulivat esiin kun käytettävissä oli vähemmän aineistoa, esimerkiksi laskettaessa suhteellista elossaoloa pitkille seuranta-ajoille tai iän mukaan ositetussa analyysissa vanhoilla ikäryhmillä. Kun aineistoa oli vähän, Pohar Perme -estimaatin keskivirhe kasvoi huomattavasti suuremmaksi kuin Ederer II -estimaatin keskivirhe.