JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Erästä tarkoitusta varten luin kotikuntani arkistoa vuosilta 1867–1992. Löysin minulle ennestään tuntemattoman asiana: mielisairasluettelot. Tuolloin vaalilautakunnilla oli oikeus evätä äänioikeus mielisairaaksi katsotuilta. Muitakin syitä tuon kansalaisoikeuden eväämiseen oli. Holhouksenalaiset, laitoksissa asuvat, köyhät ja irtolaiset oli suljettu äänioikeuden ulkopuolelle. Vaikka suomalaiset naiset saivat äänioikeuden jo v. 1906 ja sitä on kovasti kiitelty ja juhlittu, ei vuoden 1906 äänilaki ollut niin yhtenäinen kuin olisi voinut olla.

Gradututkimuksen aihe oli minulla jo valmiina ja aiheeni oli lähellä sosiologiaa. Kotimaisista tutkijoista tutustuin eniten Minna Harjulaan Tampereelta, Päivi Uljakseen, Vesa Maurialaan ja Klaus Mäkelään. Ulkomaisista luin T.H. Marshallia ja B. Turneria. Vanhin kirja oli 1930-luvulla kirjoitettu lehtori Gadolinin kirja holhouslainsäädännöstä.

Kun todetaan jokin yhteiskunnallinen epäkohta ihmisoikeuksia tai tasa-arvoa loukkaamassa, on se pyrittävä muuttamaan. Työni loppuun otin näitä korjauspyrkimyksiä; suomalaisen tasa-arvolain ja juhlallisen YK:n Ihmisoikeuksien Yleismaailmallisen julistuksen, jotka molemmat ovat vielä utopiaa.