Varhaiskasvatuksen opettaja positiivisen pedagogiikan arvojen vaalijana |
|
Author: | Piippo, Rose1; Pöyskö, Enni1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Education, Educational Sciences |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 0.5 MB) |
Pages: | 49 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202003271344 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : R. Piippo; E. Pöyskö,
2020
|
Publish Date: | 2020-03-31 |
Thesis type: | Bachelor's thesis |
Description: |
Tiivistelmä Jokainen lapsi on ainutlaatuinen sellaisena kuin on, hänellä on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioiduksi ja ymmärretyksi omana itsenään (Opetushallitus, 2018, s. 20). Tämä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista löytyvä arvo antaa meille syyn nostaa aihetta esille tutkielman muodossa. Positiivisessa pedagogiikassa on kyse nimenomaan lapsen hyväksymisestä ja arvostamisesta yksilönä, välittävästä kohtaamisesta ja lapsen hyvinvoinnin edistämisestä (Leskisenoja, 2019, s. 43). Se pitää sisällään arvoja, periaatteita ja toimintamalleja, joihin tämä tutkielma pureutuu. Positiivinen pedagogiikka on ajankohtainen aihe varhaiskasvatuksen kontekstissa, ja tällä tutkielmalla haluamme ottaa kantaa keskusteluun ja tuoda siihen uusia näkökulmia. Tutkielmamme kuvailevalle kirjallisuuskatsaukselle tyypillisellä tavalla nostaa esiin erilaisia näkökulmia ja vetää yhteen positiivisen pedagogiikan monia puolia. Tavoitteena on herätellä lukijaa pohtimaan omia arvoja niin varhaiskasvatuksessa kuin henkilökohtaisella tasollakin. Tarkastelemme arvoja Martin Seligmanin (2011) luoman PERMA-teorian kautta. Tämä teoria sisältää viisi hyvinvoinnin välttämätöntä elementtiä, joita ovat myönteiset tunteet, toimintaan sitoutuminen, välittävät ihmissuhteet, merkityksellisyyden kokemukset sekä saavuttaminen. Tarjolla on ollut laajasti kotimaista ja kansainvälistä aineistoa, ja erityistä huomiota olemme kiinnittäneet sen ajantasaisuuteen ja keskeisimpien teorioiden käyttämiseen. Aineisto tarjosi paljon vinkkejä positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen käytännössä, mutta käytännön toiminnan ohi nostamme tutkielmassamme opettajan omien arvojen pohtimisen ja asenteiden kehittämisen. Hellström (2010) kiteyttää osuvasti yhden tutkielmamme päätuloksen; kasvatuksen määränpää, eli hyvinvoiva ja oppiva lapsi, mahdollistuu lapsen ja kasvattajan välisen suhteen kautta. Parhaimmillaan se on välittävä ja syvä, tunteeseen perustuva suhde (Hellström, 2010, s. 62). Leskisenoja (2019, s. 43) kokoaa kattavasti yhteen positiivisen pedagogiikan elementtejä; hyvinvointi, lapsen arvostaminen, välittäminen, hyvän huomaaminen sekä korkealaatuinen pedagogiikka. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Rose Piippo; Enni Pöyskö, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |