JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ravitsemukselliset tekijät vaikuttavat hampaiston kehitykseen ja miten maito- ja pysyvien hampaiden puhkeamiseen vaikuttaa esimerkiksi lapsen lihavuus, keliakia, sekä tärkeiden mineraalien ja vitamiinien saanti. Käsittelen tutkielmassa myös muiden kuin ravitsemuksellisten tekijöiden, kuten ennenaikaisen syntymän, syntymäpainon, rotu- ja sukupuolierojen vaikutusta hampaiston kehitykseen. Tutkielmani tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsaus ja olen hakenut aineiston pääosin PubMed -tietokannasta. Hampaiden puhkeamiseen vaikuttavat geneettisten tekijöiden lisäksi ympäristötekijät. Hampaiden puhkeaminen ja kehitys ovat pääasiassa perinnöllistä. Ensimmäisten maitohampaiden puhkeamiseen vaikuttaa raskauden aikaiset tekijät, lapsen syntymä ja syntymän jälkeiset tekijät. Pysyvien hampaiden puhkeamiseen vaikuttavat ravitsemuksen lisäksi monet tekijät, kuten etninen ryhmä, systeemiset sairaudet, hormonit, pituus ja paino sekä sukupuoli. Useiden tutkimusten mukaan ylipainoisilla lapsilla hampaat puhkeavat aiemmin verrattuna normaalipainoisiin lapsiin. Ylipainoiset potilaat saattavat tarvita aikaisemmin ortodonttista hoitoa ja kiihtynyt hampaiden kehitys saattaa vaikuttaa hoidon aloitukseen ja hoitovaihtoehtoihin. Maitohampaiden viivästyneellä puhkeamisella on todennäköisesti yhteys aliravitsemukseen ja pitkäaikainen aliravitsemus saattaa viivästyttää myös pysyvien hampaiden puhkeamista. Suurimpaan osaan systeemisistä sairauksista, kuten keliakiaan, on havaittu liittyvän viivästynyt hampaiden puhkeaminen ja puolestaan diabetes kiihdyttää hampaiden puhkeamista. Hampaiden puhkeamisen ajoitus ja järjestys on tärkeää koko suun terveydelle. Arvioitaessa potilaan ortodonttista hoidon tarvetta on tärkeää tuntea purennan kehitys ja pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulu. Muutos hampaiden puhkeamisen ajoituksessa voi vaikuttaa merkittävästi suun terveyteen ja olla täten mahdollisena syytekijänä oikomishoidon tarpeeseen ja toteutukseen.