University of Oulu

Vesiohenteisista maaleista peräisin olevan maalisakan hyödyntäminen

Saved in:
Author: Lapinkangas, Suvi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Science, Chemistry
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Pages: 43
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004151411
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Lapinkangas, 2020
Publish Date: 2020-04-15
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Lassi, Ulla
Pesonen, Janne
Reviewer: Lassi, Ulla
Pesonen, Janne
Description:

Tiivistelmä

Maali sisältää monia arvokkaita raaka-aineita, kuten sideaineita, pigmenttejä ja täyteaineita, apuaineita sekä liuottimia ja ohenteita, joiden kierrättäminen olisi taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavaa. Tällä hetkellä yleisin maalijätteen ja maalilietteen hävittämismenetelmä on niiden sijoittaminen kaatopaikalle, joka estää arvokkaiden ravinteiden kierrättämisen ja energian talteenoton sekä saastuttaa pohjavesiä. Toinen yleisesti käytetty menetelmä on maalilietteen poltto, joka pienentää maalilietteen tilavuutta jopa 90 %, mutta tuottaa myrkyllisiä metalleja sisältävää tuhkaa. Tarvitaan uusia menetelmiä, miten maalijäte voitaisiin kierrättää ympäristöystävällisesti sekä niin, että energia ja ravinteet saataisiin hyötykäyttöön.

Vesiohenteisten maalien käyttö on yleistynyt viime vuosina niiden ympäristöystävällisyyden, pienemmän syttyvyyden ja miedomman hajun vuoksi. Tässä kirjallisuustutkimuksessa perehdytään vesiohenteisen maalilietteen ja -jätteen hyödyntämismenetelmiin. Tutkimuksessa käydään läpi sementtiuunin yhteiskäsittely, jossa kuivattua maalilietettä käytetään osittain korvaamaan sementin perinteiset raaka-aineet sekä sementtiuunin polttoaineet. Jätelateksimaalia voidaan lisätä portlandsementtibetoniin, jolloin betonin kestävyys paranee ja kloridi-ionien läpäisevyys pienenee, joka estää siltojen teräsrakenteiden ruostumista. Toinen menetelmä, johon perehdytään on maalilietteen pyrolyysiprosessi, jolla saadaan tuotettua kaupallisia liuottimia, palavia kaasuja sekä inerttiä, kiinteää ainetta. Tämä kiinteä aine sisältää epäorgaanisia pigmenttejä ja täyteaineita, joten se on mahdollista hyödyntää lämpökäsittelyn jälkeen kierrätettynä pigmenttinä maalissa. Kuitenkin maalin valkoisuus, opasiteetti, kiilto ja kestävyys huononevat kierrätetyn pigmentin vaikutuksesta. Lisäksi työssä perehdytään maalijätteen kierrättämiseksi uudeksi maaliksi sekä siihen, miten jätelateksimaalin lisääminen kahteen yleiseen muovilajiin muuttaa niiden ominaisuuksia. Pääsääntöisesti muoveista tulee hieman joustavampia ja niiden maksimi vetolujuudet laskevat. Työ on tehty osana VESURI-projektia.

Vesiohenteisten maalien maalijätteelle löytyvä tutkimusaineisto on vielä hyvin rajallinen, joten tarvitaan lisää tutkimusta, miten maalijäte voitaisiin hyödyntää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.

see all

Subjects:
Copyright information: © Suvi Lapinkangas, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.