University of Oulu

”On sellainen tunne, että suomalaisilla on oma elämä” : oikeustaju, perhe ja ulkopuolisuuden kokemukset osana venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista

Saved in:
Author: Pellinen, Maija1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Humanities, Cultural Anthropology
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1 MB)
Pages: 83
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202004211491
Language: Finnish
Published: Oulu : M. Pellinen, 2020
Publish Date: 2020-04-21
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Heikkinen, Hannu
Cooke, Taina
Reviewer: Heikkinen, Hannu
Cooke, Taina
Description:

Tiivistelmä

Tässä pro gradussa tarkastelen venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Selvitän, onko käsityksissä perhe-elämästä ja oikeustajussa eroja Suomen ja Venäjän välillä ja millaiseksi haastateltavieni oikeustaju on muodostunut. Tutkin myös, onko näillä mahdollisilla eroilla vaikutusta kotoutumiseen tai haastateltavieni käsitykseen lastensuojelusta Suomessa ja Venäjällä. Aineisto on kerätty haastattelemalla venäjänkielisiä maahanmuuttajia suomeksi ja englanniksi.

Kotoutumisen tutkimus on ajankohtaista, sillä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt ja toisaalta maahanmuuton oletetaan ainakin osittain paikkaavan Suomen työikäisen väestön vähenemistä. Termit kotoutuminen ja kotouttaminen on käännetty sanasta integraatio. John Berryn (1997) mukaan integraatio on yksi neljästä akkulturaatiostrategiasta. Integraatiossa maahanmuuttaja haluaa toisaalta säilyttää omaa kulttuuriperintöään mutta myös olla vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa.

Laki kotoutumisen edistämisestä määrittelee kotoutumisen yhteiskunnan ja maahanmuuttajan vuorovaikutteiseksi kehitykseksi, jossa maahanmuuttaja saa työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia taitoja ja tietoja. Samalla maahanmuuttajalla on mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriaan ja kieltään. Kotoutumisen viralliset teesit ja tavoitteet eivät aina kohtaa maahanmuuttajien arkisen todellisuuden kanssa. Haastateltavieni kotoutumisessa tärkeimpiä asioita olivat suomen kieli ja toisaalta ystävät Suomessa. Kotoutumisen keskeisimmäksi haasteeksi nousi vaikeus tutustua suomalaisiin ja tietynlainen hetkittäinen ulkopuolisuuden tunne.

Käsityksissä perhe-elämästä löytyi eroja Suomen ja Venäjän välillä. Haastateltavat pitivät perhe-elämää keskimäärin tasa-arvoisempana Suomessa kuin Venäjällä, myös lasten ja vanhempien suhde nähtiin erilaisena. Myös oikeustajusta löytyi eroja Suomen ja Venäjän väliltä. Suomessa lain noudattamiseen suhtaudutaan tiukemmin kuin Venäjällä. Nämä erot eivät olleet vaikuttaneet haastateltavieni kotoutumiseen. Maahanmuuttajan onkin kotoutuessaan mahdollista muokata niin oikeustajua, kuin perhekäsityksiään, kuten haastateltavani olivat tehneet. Haastateltavani katsovat, että luopumiset ja valinnat ovat osa kotoutumista.

Haastateltavani olivat korkeasti koulutettuja, joten tuloksia ei voi yleistää koskemaan koko venäjänkielisten maahanmuuttajien joukkoa. Toisaalta tulosten perusteella kotoutumisessa on haasteita myös koulutetuilla henkilöillä ja esimerkiksi kielikoulutuksiin kaivattiin parannuksia. Myös suomalaisiin tutustuminen olisi tärkeää etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa. Tämä auttaisi esimerkiksi kielen oppimisessa.

Abstract

In this master’s thesis, I examine the integration of Russian-speaking immigrants into Finnish society. I find out whether there are differences between Finland and Russia in perceptions of family life and the legal consciousness, and what the legal consciousness of my interviewees has become. I also examine whether these possible differences have an impact on integration or on my interviewees’ perceptions of child protection in Finland and Russia. The material has been collected by interviewing Russian-speaking immigrants in Finnish and English.

The study of integration is relevant, as immigration to Finland has increased and, on the other hand, immigration is expected to at least partially compensate for the decline in Finland’s working-age population. According to John Berry (1997), integration is one of four acculturation strategies. In integration, the immigrant wants to preserve his or her own cultural heritage but also to interact with other cultures.

The Act on the Promotion of Immigrant Integration defines integration as the interactive development of society and the immigrant, in which the immigrant acquires the skills and knowledge needed in working life and society. At the same time, immigrants have the opportunity to maintain their own culture and language. The official goals of integration do not always meet the everyday reality of immigrants. For the integration of my interviewees the important issues were the Finnish language and friends in Finland. The most important challenge of integration was the difficulty of getting to know Finns and a certain momentary feeling of externality.

There were differences in perceptions of family life between Finland and Russia. On average, the interviewees considered family life to be more equal in Finland than in Russia, and the relationship between children and parents was also seen as different. Differences between Finland and Russia were also found what comes to legal consciousness. In Finland, compliance with the law is treated more strictly than in Russia. These differences had not affected the integration of my interviewees. It is possible for an immigrant to change both his or her legal consciousness and his or her family perceptions, as my interviewees had done. My interviewees believe that renunciations and choices are part of integration.

My interviewees were highly educated, so the results cannot be generalized to the full range of Russian-speaking immigrants. Based on the results, there are also challenges in integration for educated people, and improvements in language training, for example, were needed. Getting to know Finns would also be important, especially in the early stages of integration. This would help in various ways, including language learning.

see all

Subjects:
Copyright information: © Maija Pellinen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.