JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin alle kouluikäisen lapsen sosiaalista kehitystä. Tavoitteenani on selvittää, millä tavoin sosiaalinen kehitys etenee alle kouluikäisellä lapsella sekä minkälaista on alle kouluikäisen lapsen sosiaalisesti taitava toiminta. Lisäksi nostan esiin kiintymyssuhdeteorian näkökulman, jonka avulla tarkastelen varhaisen vuorovaikutussuhteen merkitystä lapsen sosiaalisen kehityksen suunnannäyttäjänä. Kiintymyssuhdeteoriassa kiinnitän huomiota etenkin kiintymyssuhdemalleihin. Käytän menetelmänä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka avulla pyrin menetelmälle tyypillisesti saavuttamaan laajan sekä lukijaystävällisen lopputuloksen käyttämällä apuna aiheeseen pohjautuvaa aikaisempaa kirjallisuutta, tutkimuksia ja muita vertaisarvioituja aineistoja.

Lapsen sosiaalinen kehitys etenee nopeasti ensimmäisten elinvuosien aikana. Sosiaaliset taidot ovat tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea ja ne näyttäytyvät lähes kaikessa siellä tapahtuvassa toiminnassa. Lapsen ensimmäisiä sosiaalisia taitoja ovat hymy ja katsekontakti, joista edetään edelleen haastavampiin taitoihin säädellä omia tunteita sekä toimia osana ryhmää. Kiintymyssuhteella on merkittävät rooli lapsen sosiaalisessa kehityksessä, sen ajatellaan jopa olevan lapsen ensimmäinen sosiaalinen taito. Lapsen ja lapsen hoivaajan välillä tapahtuva varhainen vuorovaikutus määrittää pitkälti kiintymyssuhteen laatua. Kiintymyssuhteessa lapsi alkaa sisäistää toimintaa ohjaavia sisäisiä työskentelymalleja, joihin lapsi turvautuu myös myöhemmin kohtaamissaan sosiaalisissa tilanteissa.

Turvallisesti ja turvattomasti kiinnittyneiden lasten sekä lasten käytöksen välillä on havaittu mittaviakin eroja. Turvallisen kiintymyssuhdemallin nähdään olevan yhteydessä lapsen suotuisaan kehitykseen, jossa lapselle kehittyy positiivinen kuva ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Turvattomasti kiinnittyneillä lapsilla on taas havaittu erilaisia ongelmia käyttäytymisen saralla, kuten aggressiivisuutta sekä vetäytyneisyyttä. Jäsentymätön kiintymyssuhdemalli on löydetty verrattain myöhemmin. Jäsentymättömästi kiinnittyneiden lasten käytöksen välillä on huomattavaa vaihtelua eikä käytös noudata minkäänlaista kaavaa.