JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tämä tutkielma tarkastelee ympäristökasvatuksen käsitettä ja tavoitteena on pyrkiä selventämään, millaisia ominaisuuksia ja olennaisia piirteitä siihen liittyy. Tutkimuskysymyksenä on: mitä tarkoitetaan ympäristökasvatuksella? Ympäristökasvatuksen käsitteen englanninkielistä vastinetta environmental education käytettiin tiettävästi ensimmäistä kertaa kansainvälisessä yhteydessä vuonna 1948 (Palmer, 1998) ja sen jälkeen ympäristökasvatuksesta onkin puhuttu paljon. Tästä huolimatta käsitteen määritelmä on monesti edelleen vajavaista ja käyttäjästä riippuvaista (ks. esim. Häll, 2003; Ojanen & Rikkinen, 1995; Palmer & Neal, 1994; Venäläinen, 1993), minkä takia tässä tutkielmassa aihetta pyritään selventämään.

Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään Walkerin ja Avantin (2014) esittelemää käsiteanalyysin mallia. Analyysin aineisto rajattiin sellaisiin tieteellisiin julkaisuihin, joissa käytetiin termiä ympäristökasvatus tai sen englanninkielistä versiota environmental education, ja joissa ympäristökasvatusta oli lähestytty teoreettisesta näkökulmasta käsin esimerkiksi käsitteen merkitystä, sisältöä tai tavoitteita määritellen. Walkerin ja Avantin (2014) mallia seuraten käsitteen valinnan ja analyysin tavoitteen asettelun jälkeen suoritettiin kirjallisuuskatsaus, jonka pohjalta määriteltiin ympäristökasvatuksen olennaiset piirteet sekä ennakkoehdot ja seuraukset eli tavoitteet. Samalla poimittiin aineistossa esiintyneitä ympäristökasvatuksen lähikäsitteitä lähempään tarkasteluun. Viimeisenä analyysissa tarkasteltiin yhtä ympäristökasvatuksen käytännön esimerkkiä, jota täydennettiin ympäristökasvatuksen ominaisuuksilla mahdollisimman ideaaliksi malliesimerkiksi ympäristökasvatuksesta.

Käsiteanalyysin pohjalta voidaan sanoa, että ympäristökasvatuksella tarkoitetaan laaja-alaista, luontosuhteen huomioivaa, arvosidonnaista sekä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden huomioivaa toimintaa, jonka tavoitteena olisi pyrkiä lisäämään kasvatettavan ympäristötietoisuutta, kehittämään hänen ympäristöasennoitumistaan ja taitojaan ja kannustamaan aktiiviseen toimintaan ympäristöön liittyvien asioiden suhteen sekä muotoilla kasvatuksen tarkoitusta uudelleen. Ympäristökasvatuksen olemassaoloa voidaan perustella pääasiassa ympäristöongelmien olemassaololla, huolella tulevaisuudesta ja käsityksellä, että ihminen on ympäristöstään vastuussa ja siten velvollinen toimimaan ympäristönsä hyväksi.

Tuloksissa on huomioitava, että käsitteiden ja niiden edustamien ideoiden merkitys ja sisältö muuttuvat ajan ja kontekstin myötä (Walker & Avant, 2014). Tämä tarkoittaa, ettei tämän tutkielman tuloksia voida pitää pysyvinä. Ne kuitenkin tarjoavat yhden tämänhetkisen näkökulman ja tavan ymmärtää ja jäsentää ympäristökasvatuksen käsitettä ja sen edustamaa ideaa. Tässä työssä teoreettisesti määritelty ympäristökasvatus ei ole minkäänlainen lopullinen vastaus ympäristön ja kasvatuksen väliseen suhteeseen, mutta sen pohjalta voidaan esimerkiksi lähteä rakentamaan käytännön ympäristökasvatuksen sovellutuksia, lähtökohtia ja periaatteita.