3D-pintakuvantamisen käyttö halkiopotilaiden hoidossa ja seurannassa
Tenhu, Laura (2020-05-06)
Tenhu, Laura
L. Tenhu
06.05.2020
© 2020 Laura Tenhu. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005071636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005071636
Tiivistelmä
Vuonna 2004 syntyi 1,39 halkiolasta 1000:sta vastasyntyneestä (Omari ym. 2004). Tiedetään, että halkioiden synty on etiologialtaan monitekijäinen prosessi ja siihen vaikuttavat vahvasti periytyvyys ja jonkin verran ulkoiset tekijät. Halkio vaikuttaa lapsen ja vanhempien kiintymyssuhteen kehittymiseen, lapsen syömiseen ja ravinnon saantiin, puheen kehittymiseen, leuan ja hampaiden kehittymiseen sekä purentaan. Lisäksi halkiolapsilla esiintyy korva- ja kuulo-ongelmia normaalia enemmän. Halkiot voidaan jakaa karkeasti huulihalkioihin, huuli-ienhalkioihin, huuli- suulakihalkioihin ja pelkkiin suulakihalkioihin. Halkiopotilaat tarvitsevat moniammatillista hoitoa syntymästä aikuisikään asti. Halkion hoitomenetelmän valintaan vaikuttaa mm. halkion anatominen rakennetyyppi.
Kuvantaminen on yksi tärkeimmistä työkaluista arvioimaan ja rekisteröimään kraniofasiaalisia rakenteita. Käytettävät staattiset 2D-kuvantamistekniikat eivät mahdollista rakenteiden syvyyden tutkimista, toisin kuin kolmesta ulottuvuudesta (x-, y- ja z-akseli) koostuva 3D-kuvantaminen. 3D-kuvantaminen on saavuttanut merkittävän roolin hammaslääketieteessä, erityisesti oikomishoidossa ja suun ja kasvojen kirurgiassa. 3D- pintakuvantaminen on ionisoimaton ja terveydelle haitaton pehmytkudokset huomioiva tutkimusmenetelmä, joka soveltuu siksi hyvin myös halkiolasten kuvantamiseen. Kuvantamismenetelmä soveltuu hyvin halkiopotilaiden kasvojen eri osa-alueiden muutosten kartoittamiseen ja seuraamiseen.
3D-pintakuvantaminen on validi ja toistettavissa oleva menetelmä, jonka voidaan todeta soveltuvan huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidonseurantaan. Menetelmää voidaan käyttää halkiopotilaiden hoidon tulosten arvioinnissa, hoidon suunnittelussa, hoitomenetelmien kehittämisessä, hoidon vaikuttavuuden analysoinnissa ja myös potilaan informoinnissa. 3D-pintakuvantaminen on sekä potilaan että ammattilaisen näkökulmasta helppokäyttöinen, nopea ja turvallinen menetelmä, mikä lisää sen hyödynnettävyyttä.
Kuvantaminen on yksi tärkeimmistä työkaluista arvioimaan ja rekisteröimään kraniofasiaalisia rakenteita. Käytettävät staattiset 2D-kuvantamistekniikat eivät mahdollista rakenteiden syvyyden tutkimista, toisin kuin kolmesta ulottuvuudesta (x-, y- ja z-akseli) koostuva 3D-kuvantaminen. 3D-kuvantaminen on saavuttanut merkittävän roolin hammaslääketieteessä, erityisesti oikomishoidossa ja suun ja kasvojen kirurgiassa. 3D- pintakuvantaminen on ionisoimaton ja terveydelle haitaton pehmytkudokset huomioiva tutkimusmenetelmä, joka soveltuu siksi hyvin myös halkiolasten kuvantamiseen. Kuvantamismenetelmä soveltuu hyvin halkiopotilaiden kasvojen eri osa-alueiden muutosten kartoittamiseen ja seuraamiseen.
3D-pintakuvantaminen on validi ja toistettavissa oleva menetelmä, jonka voidaan todeta soveltuvan huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidonseurantaan. Menetelmää voidaan käyttää halkiopotilaiden hoidon tulosten arvioinnissa, hoidon suunnittelussa, hoitomenetelmien kehittämisessä, hoidon vaikuttavuuden analysoinnissa ja myös potilaan informoinnissa. 3D-pintakuvantaminen on sekä potilaan että ammattilaisen näkökulmasta helppokäyttöinen, nopea ja turvallinen menetelmä, mikä lisää sen hyödynnettävyyttä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]