Yhteistoiminnallinen oppiminen koulun arjessa
Kytölä, Essi (2020-05-12)
Kytölä, Essi
E. Kytölä
12.05.2020
© 2020 Essi Kytölä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005131711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005131711
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on koota ajankohtaista tietoa yhteistoiminnallisesta oppimisesta ja siihen liittyvistä toimintatavoista, sekä siitä, miten tämä opetustapa ilmenee kouluissa. Tavoitteena on avata yhteistoiminnallisen oppimisen tausta-ajatusta vuorovaikutuksesta oppimisessa ja myös selvittää yhteistoiminnallisen oppimisen eri menetelmiä sekä työskentelytapoja. Yhteistoiminnallinen oppiminen koostuu ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, joten tämän käsitteen aukaiseminen on välttämätöntä, jotta yhteistoiminnallisen oppimisen idea ymmärretään oikein. Saloviita on (2006) määritellyt yhteistoiminnallisen oppimisen olevan suoraa vuorovaikusta, jossa tärkeässä roolissa on ryhmän jäsenten positiivinen riippuvuus toisistaan sekä yksilöllinen vastuu. Tämän vuorovaikutuksen aikaansaannoksena syntyy yhteinen tuotos. Yhteistoiminnallinen oppiminen on Kaganin mukaan erotettavissa muista ryhmätyöskentelymuodoista tunnuspiirteiden kautta. Näitä tunnuspiirteitä on samanaikainen vuorovaikutus, yksilöllinen vastuu, positiivinen keskinäisriippuvuus ja yhtäläinen osallistuminen (Viitattu lähteessä Kagan & Kagan, 1999).
Tutkielmassa ilmeni, että yhteistoiminnallista opetusta käyttämällä opetuksesta saadaan moniulotteisempaa sekä kiinnostavampaa. Oppimisen yhteydessä oppilaat pääsevät kokemaan rakentavia keskusteluita ja kuulemaan mielenkiintoisia näkökulmia muilta oppilailta. Oppilaat pääsevät tuottamaan yhteisiä tuotoksia kantamalla yksilöllistä vastuuta mukana, joka takaa sen, että yhdessä päästään ainutlaatuisiin lopputuloksiin (Hellström, Johnson, Leppilampi & Sahlberg, 2015). Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä käyttäessä oppilaat oppivat arvokkaita taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa. Näitä taitoja on esimerkiksi aktiivinen osallisuus, kuunteleminen, toisten kunnioittaminen sekä itseilmaisu. Koulun arjessa yhteistoiminnallinen oppiminen ilmenee niin yksittäisinä tehtävinä kuin monen tunnin mittaisina kokonaisuuksina. Yhteistoiminnallisten menetelmien käyttöön vaikuttavat erityisesti opettajan motivaatio käyttää tätä toimintatapaa opetuksessa, sekä se, miten oppilaat käyttävät vuorovaikutustaitojaan niin, että he voisivat suoriutua yhteisistä tavoitteista.
Tutkielmassa ilmeni, että yhteistoiminnallista opetusta käyttämällä opetuksesta saadaan moniulotteisempaa sekä kiinnostavampaa. Oppimisen yhteydessä oppilaat pääsevät kokemaan rakentavia keskusteluita ja kuulemaan mielenkiintoisia näkökulmia muilta oppilailta. Oppilaat pääsevät tuottamaan yhteisiä tuotoksia kantamalla yksilöllistä vastuuta mukana, joka takaa sen, että yhdessä päästään ainutlaatuisiin lopputuloksiin (Hellström, Johnson, Leppilampi & Sahlberg, 2015). Yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä käyttäessä oppilaat oppivat arvokkaita taitoja, joita he tulevat tarvitsemaan tulevaisuudessa. Näitä taitoja on esimerkiksi aktiivinen osallisuus, kuunteleminen, toisten kunnioittaminen sekä itseilmaisu. Koulun arjessa yhteistoiminnallinen oppiminen ilmenee niin yksittäisinä tehtävinä kuin monen tunnin mittaisina kokonaisuuksina. Yhteistoiminnallisten menetelmien käyttöön vaikuttavat erityisesti opettajan motivaatio käyttää tätä toimintatapaa opetuksessa, sekä se, miten oppilaat käyttävät vuorovaikutustaitojaan niin, että he voisivat suoriutua yhteisistä tavoitteista.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31963]