University of Oulu

Guillain-Barrén oireyhtymän diagnostiikka, hoito ja ennuste

Saved in:
Author: Hannu, Jussi1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Medicine
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 0.4 MB)
Pages: 29
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005141739
Language: Finnish
Published: Oulu : J. Hannu, 2020
Publish Date: 2020-05-14
Thesis type: Other thesis
Tutor: Majamaa, Kari
Reviewer: Majamaa, Kari
Krüger, Suvi-Johanna
Description:

Tiivistelmä

Guillain-Barrén oireyhtymä (GBS) on immuunivälitteinen sairaus, jota usein edeltää immuniteettia aktivoiva tekijä. Immuunireaktio kohdistuu perifeeriseen hermostoon. Oireyhtymä sisältää useita tautimuotoja ja on kliiniseltä kuvaltaan laaja-alainen. Tyypillinen oire on raajoista alkava etenevä symmetrinen lihasheikkous ja sen vakavuus vaihtelee lievästä lihasheikkoudesta kuolemaan asti. Myös muita oireita voi olla laajasti. Taudin hoito kuuluu sairaalaan ja immunoterapian tarve arvioidaan yksilökohtaisesti. Retrospektiivisessä tutkimuksessa käytiin läpi Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) aikavälillä 1.1.2007–31.12.2016 diagnosoidut ja hoidetut 55 GBS-potilasta sairauskertomuksien perusteella.

Potilaista 85% oli lihasheikkoutta, tuntohäiriöitä raajoissa oli 71% ja 95% tapauksista löytyi heikentyneet tai hävinneet jänneheijasteet oireilevissa raajoissa. Aivo-selkäydinnesteen (likvor) kohonneet proteiinit ilman merkittävää solutason nousua löytyi 66% otetuissa näytteissä. Hermoratatutkimus (ENMG) tehtiin kaikille potilaille, ja tautiin sopiva tai mahdollisesti sopiva löydös löytyi 85% tapauksista.

35% potilaista säilytti koko hoitojakson aikana kävelykykynsä eli heidän modified Rankin scale (mRS) oli 3 tai pienempi taudin vaikeimmassa vaiheessa. Kaikki vaikeamman tautimuodon sairastaneet (mRS>3 vaikeimmassa vaiheessa) hoidettiin immunoterapialla, mutta myös lievemmän tautimuodon sairastaneet eli kävelykyvyn säilyttäneet hoidettiin 74% tapauksista immunoterapialla. Immunoterapia toteutettiin antamalla suonensisäistä immunoglobuliinia (IVIg), ja vain kaksi potilasta sai sekä plasmafereesin että IVIg:n. Yhtään potilasta ei hoidettu pelkällä plasmafereesilla.

Ensimmäisessä kontrollissa OYS:ssa kävi 37/55 potilasta ja vähintään kahdessa vain 16/55 potilasta. Ensimmäisessä kontrollissa 3 potilasta ei pystynyt kävelemään itsenäisesti (mRS>3) ja jälkimmäisessä kaikkien mRS oli 2 tai alle. Yleisimmät jäännösoireet olivat lihasheikkous ja tuntohäiriöt ja vähemmän yleisinä kipu ja väsymys. Kuolleisuus sairaalahoitojakson aikana oli 4%.

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset vastasivat aikaisempien tutkimusten tuloksia oireiden ja löydösten osalta. Diagnostiikan ja hoidon käytännöt OYS:ssa ovat pysyneet 10 vuoden tarkastelujaksolla samanlaisina. Ennusteen osalta tutkimus ei antanut luotettavia tuloksia, sillä pieni osa potilaista kävi kontrolleissa.

see all

Subjects:
Copyright information: © Jussi Hannu, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.