JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä tapaustutkimuksessa selvitetään, millaisia käsityksiä siihen osallistuneilla musiikkikasvatuksen opiskelijoilla ja metallimusiikin harrastajilla on metallimusiikista. Näiden kahden ryhmän käsityksiä vertaillaan keskenään ja ryhmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä tulkitaan ja pyritään selittämään. Tutkimukseen kerättiin aineistoa puolistrukturoidulla kyselylomakkeella yhteensä 32 informantilta. Tutkimuksen aihetta perustellaan esittelemällä johdannossa metallimusiikkia ja musiikkikasvatusta käsitteleviä aiempia tutkimuksia, joiden voidaan katsoa tukevan metallimusiikin käyttöä musiikinopetuksessa.

Tutkimuksen alussa on kaksi teorialukua. Näistä ensimmäisessä avataan käsitteet populaarimusiikki ja genre sekä kuvataan Franco Fabbrin (1981) laatima genreteoria, jota käytetään apuna tutkimuksen teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä. Toisessa luvussa kuvataan metallimusiikkia sen historian ja ominaisuuksien kautta.

Tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa sekä laadullisesti että määrällisesti, joten kyseessä on monimenetelmäinen tutkimus. Tutkimuksen pääpaino on kuitenkin laadullisessa aineistossa, jota on analysoitu Tuomea & Sarajärveä (2018) mukaillen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen määrällistä aineistoa käytettiin laadullisen aineiston tukena.

Sisällönanalyysin tuloksena ilmeni, että musiikkikasvattajien ja metalliharrastajien metallimusiikkia koskevat käsitykset poikkeavat toisistaan. Musiikkikasvatuksen opiskelijoiden metallimusiikkia koskevat huomiot liittyivät pääasiassa musiikin ”ulkoisiin” seikkoihin, kun metallimusiikkia harrastavien huomiot koskivat enimmäkseen musiikin semioottisia elementtejä, eli esimerkiksi musiikin teemoja, sen herättämiä tunteita ja sen monipuolisuutta.

Tutkimuksen määrällinen aineisto koostui informanteille soitettujen musiikkinäytteiden luokittelusta. Määrällisestä analyysista ei noussut tilastollisesti merkittäviä tuloksia, mutta se antoi viitteitä ryhmien välisistä metallimusiikkia koskevista käsityseroista ja siitä saatuja tuloksia yhdisteltiin tutkimuksen laadullisiin tuloksiin. Vastaajien taustatiedoista ilmeni, että valtaosa tutkimukseen osallistuneista musiikkikasvatuksen opiskelijoista ei ollut juurikaan tekemisissä metallimusiikin kanssa. Melko suuri osa metallimusiikin harrastajista soitti metallia ja vietti myös muuten aikaansa metallimusiikin parissa.

Tutkimuksen ryhmien välisille eroille haettiin erilaisia syitä ja tutkimuksessa pohdittiin, miten tällaiset eroavat käsitykset voisivat vaikuttaa musiikinopetukseen koulumaailmassa.

Music education students’ and heavy metal enthusiasts’ views on metal music

Abstract

This case study aims to find out what kind of views the music education students and metal music enthusiasts’ who participated the study have on metal music. The collective views of these two groups are compared to each other. The study seeks to explain the differences and similarities between the groups. The data used in the study was gathered from 32 informants. The subject of the study is justified by presenting previous studies about metal music and music education, which can be argued to support the use of metal music in music education.

The thesis starts with two theoretical chapters. The first one sets definitions for the central concepts of the study: popular music and genre. The genre theory by Franco Fabbri (1981) is also summarized in this chapter. The second theoretical chapter consists of the essential history and features of metal music.

The study employs both qualitative and quantitative methods, meaning it can be classified as mixed methods research. The main emphasis of the study is however on qualitative data, that has been analyzed by the means of theory guided content analysis. The quantitative data of the study was used to support the qualitative data.

The content analysis implied that there are differences between students of music education and metal enthusiasts on their views on metal music. The music education students mainly regarded the “external” features of metal music in their answers, while most of the answers given by metal enthusiasts were about the semiotic elements of metal music, like about the themes of the music, the emotions it stirs and expresses and its versatility.

The quantitative data of the study was based on music samples, which the informants were instructed to classify as metal, maybe metal or not metal. The quantitative analysis didn’t yield any statistically significant results, but it implied there are some differences between the groups. The results were combined with the qualitative results of the content analysis. The background information given by the informants revealed that most of the music education students who attended the study didn’t have much to do with metal music. A significant part of the metal enthusiasts also played metal music with a musical instrument or sang metal music and spent time doing other metal-related activities.

Different reasons were proposed for the differences between the groups. The impacts of similar differences between the music teacher and metal-oriented students were depicted.