JultikaUniversity of Oulu repository

Tiivistelmä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Lapin sodan vaikutuksia lapsuuteen ja lapsen toimijuuteen pohjoissuomalaisten muistoissa sodan aikana ja sitä seuranneena jälleenrakennusaikana. Huomio fokusoituu tutkittavien oman kerronnan sisältöön ja kerronnasta välittyvään lapsen toimijuuteen. Tämä tutkielma pohjautuu yhteiskuntatieteellisen lapsuudentutkimuksen kentälle, jonka mukaan lapsuus on yhteiskunnallinen konstruktio, joka on ilmiönä aika- ja paikkasidonnainen. Yhteiskuntatieteellisen lapsuudentutkimuksen keskeisimpiin käsitteisiin lukeutuu lapsen toimijuus. Lapset eivät ole passiivisia sosiaalisten prosessien ja rakenteiden kohteita, vaan he ovat oman elämänsä ja yhteisönsä aktiivisia toimijoita. Yhteiskuntatieteelliselle lapsuudentutkimukselle tyypilliseen tapaan tarkastelen muisteltua lapsuutta kontekstisidonnaisesti sota-ajan lapsikäsityksen ja kasvatuksen kautta. Sota-ajan kasvatus oli ankaraa, jolloin lasten odotettiin pärjäävän omaehtoisesti ja huonosta käytöksestä usein rangaistiin fyysisesti kurittamalla.

Tämä tutkielma on toteutettu laadullisin menetelmin kerronnallista tutkimusotetta hyödyntäen, jossa tutkittavien ääni pääsee kuuluviin alkuperäisessä muodossaan. Tutkielma pohjautuu tutkittavien henkilöiden muistitietoon. Muistitieto on muistelutilanteessa tuotettu konstruktio ja tutkimus on siitä edelleen tutkijan tuottama rekonstruktio. Tiedon tuottajina toimivat muistelijat. Muistitietotutkimukselle tyypilliseen tapaan aineisto tuotettiin teemahaastattelun puitteissa. Teemahaastattelut tuotettiin yhdessä viiden eri haastateltavan kanssa keväällä 2019, jossa haastattelua ohjaavat pääteemat olivat sodan aika ja sodan jälkeinen aika.

Tutkimustuloksia tarkasteltaessa kerronnasta nousevat keskeiset aiheet ovat arki, työ, vapaa- aika, perhe ja ihmissuhteet, sodan käsitteleminen, pula-aika ja lapsuuden tarkastelu nykypäivän aspektista. Näiden aiheiden sisällä lasten toimijuus näyttäytyy paikoin passiivisena ja paikoin aktiivisena. Sodan aikana evakossa ollessa lasten toimijuus ei juuri toteutunut ja lapset olivat riippuvaisia lähimmäisistä aikuisista. Sodan jälkeen jälleenrakentamisen aikana lapsen toimijuudelle oli tilaa ja lapset muokkasivat arjen tilanteita omalla toimijuudellaan. Tämä tutkielma on toteutettu luotettavuuden ja eettisyyden tarkoitusperiä noudattaen.