Hampaiston kehitys ja purentasuhteet 6 vuoden iässä terveillä suomalaislapsilla
Jortama, Emmi (2020-05-19)
Jortama, Emmi
E. Jortama
19.05.2020
© 2020 Emmi Jortama. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005202019
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005202019
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus on tutkia hampaiston ja purennan kehittymistä terveillä 6-vuotiailla suomalaislapsilla. Käytetty aineisto on osa isommasta suomalaisesta kohorttitutkimuksesta, josta tähän otettiin mukaan 20 tyttöä ja 20 poikaa. Heiltä tutkittiin kliinisesti hampaiston vaihduntavaihe, purentasuhteet molaareista ja kulmahampaista, HYP, VYP, keskiviivojen sijainnit sekä risti-, saksi- ja avopurennat.
Tässä aineistossa ensimmäisen vaihdunnan alku ajoittui tutkituilla odotetusti tähän 6 vuoden ikään. Yllättäen poikien vaihdunnat olivat kuitenkin hieman edellä tyttöjä, vaikka asian ajatellaan olevan toisin päin yleisesti ottaen. Suurella osalla oli alkanut vaihtumaan ensimmäisiä inkisiivejä etenkin alaleukaan ja ensimmäisiä molaareja oli myös puhjennut. Osalla ei ollut vielä ehtinyt ensimmäinen vaihdunta alkaa ollenkaan ja osalla se oli ehtinyt edetä jo lateraali-inkisiiveihin. Purentasuhteet noudattelivat aika hyvin niiden tavallisia osuuksia väestössä. Yleisin suomalaisessa väestössä ja myös tässä tutkimuksessa oli normaalipurennasta kertova Anglen I-luokka ja vastaavasti Schwartzin luokka 1, joka yleensä johtaa AI purentaan. Seuraavaksi yleisin suomalaisilla on distaalipurenta, eli näissä luokituksissa AII ja Schwartz 2, ja sen osuus oli tässäkin tutkimusjoukossa toiseksi suurin. Harvinaisinta purentasuhdetta eli mesiaalipurentaa ei löytynyt Anglen-luokituksella ollenkaan, mutta maitohampaista Schwartzin luokituksella löytyi useita. Maitohampaiden mesiaalipurenta voi kuitenkin muuttua vielä vaihdunnan aikana AI-purennaksi. HYP ja VYP olivat pääasiassa normaaliarvoissa (2–3,5mm) tai ainakin lähellä niitä (0,5–1,5mm). Keskiviivoissa todettiin jonkin verran eroavaisuutta tyttöjen ja poikien välillä, mutta näin pienestä aineistosta selkeää johtopäätöstä ei voida tehdä. Saksi- ja avopurentaa ei esiintynyt ollenkaan ja ristipurentaakin todettiin vain muutamalla tutkittavalla.
Aineisto oli melko pieni, joten isoja johtopäätöksiä ei voida tehdä. Saadut tulokset kuitenkin noudattavat aika hyvin kirjallisuudessa esitettyjä esiintyvyyksiä.
Tässä aineistossa ensimmäisen vaihdunnan alku ajoittui tutkituilla odotetusti tähän 6 vuoden ikään. Yllättäen poikien vaihdunnat olivat kuitenkin hieman edellä tyttöjä, vaikka asian ajatellaan olevan toisin päin yleisesti ottaen. Suurella osalla oli alkanut vaihtumaan ensimmäisiä inkisiivejä etenkin alaleukaan ja ensimmäisiä molaareja oli myös puhjennut. Osalla ei ollut vielä ehtinyt ensimmäinen vaihdunta alkaa ollenkaan ja osalla se oli ehtinyt edetä jo lateraali-inkisiiveihin. Purentasuhteet noudattelivat aika hyvin niiden tavallisia osuuksia väestössä. Yleisin suomalaisessa väestössä ja myös tässä tutkimuksessa oli normaalipurennasta kertova Anglen I-luokka ja vastaavasti Schwartzin luokka 1, joka yleensä johtaa AI purentaan. Seuraavaksi yleisin suomalaisilla on distaalipurenta, eli näissä luokituksissa AII ja Schwartz 2, ja sen osuus oli tässäkin tutkimusjoukossa toiseksi suurin. Harvinaisinta purentasuhdetta eli mesiaalipurentaa ei löytynyt Anglen-luokituksella ollenkaan, mutta maitohampaista Schwartzin luokituksella löytyi useita. Maitohampaiden mesiaalipurenta voi kuitenkin muuttua vielä vaihdunnan aikana AI-purennaksi. HYP ja VYP olivat pääasiassa normaaliarvoissa (2–3,5mm) tai ainakin lähellä niitä (0,5–1,5mm). Keskiviivoissa todettiin jonkin verran eroavaisuutta tyttöjen ja poikien välillä, mutta näin pienestä aineistosta selkeää johtopäätöstä ei voida tehdä. Saksi- ja avopurentaa ei esiintynyt ollenkaan ja ristipurentaakin todettiin vain muutamalla tutkittavalla.
Aineisto oli melko pieni, joten isoja johtopäätöksiä ei voida tehdä. Saadut tulokset kuitenkin noudattavat aika hyvin kirjallisuudessa esitettyjä esiintyvyyksiä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]