University of Oulu

Työyhteisön kehittämisohjelman vaikuttavuus henkilöstön kokemaan työelämän laatuun

Saved in:
Author: Pakaslahti, Susanna1
Organizations: 1University of Oulu, Faculty of Medicine, Health Sciences
Format: ebook
Version: published version
Access: open
Online Access: PDF Full Text (PDF, 1.4 MB)
Pages: 92
Persistent link: http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212074
Language: Finnish
Published: Oulu : S. Pakaslahti, 2020
Publish Date: 2020-05-22
Thesis type: Master's thesis
Tutor: Huhtakangas, Moona
Reviewer: Huhtakangas, Moona
Vieresjoki, Paula
Description:

Tiivistelmä

Suomessa terveydenhuollon organisaatiomuutoksista ja toiminnan kehittämisestä on tullut osa joka päiväisiä terveydenhuollon toimintaa. Kun yhteiskunta ja siinä toimivat organisaatiot muuttuvat, tarvitaan tietoa työelämän laadun yhteydestä tuottavuuteen sekä keinoja työyhteisön työelämän laadun kasvattamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Tämä tutkimus täydentää aikaisempaa tutkimusta sekä lisää tietoa siitä, miten tutkimalla terveydenhuollon työyhteisön kehittämisohjelmien vaikuttavuutta, saadaan yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa terveydenhuollossa toteutetun työyhteisön kehittämisohjelman vaikuttavuudesta työelämän laatuun. Tutkimus edistää myös tieteenalan tutkimusta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työyhteisön kehittämisohjelman vaikuttavuutta henkilöstön kokemaan työelämän laatuun. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Kysymysten vastaukset analysoitiin Hiljaiset signaalit -kyselyn pohjalta suunnitellun henkilöstökyselyn avulla ja aineiston analysointimenetelmänä käytettiin QWL-indeksiä, joka on työelämän laadun kvantitatiivinen mallinnus. Tutkimusaineisto (N=391) koostuu seitsemän sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksen alku- ja seurantakyselystä eli yhteensä neljästätoista kyselystä.

Tutkimustuloksien mukaan jokaisen organisaation työelämän laatua saatiin kehitettyä hankkeen aikana, joten työyhteisön kehittämisohjelmaa voidaan pitää vaikuttavana. Alkukartoituksen henkilöstökyselyn avulla saatiin esille henkilöstön hiljainen tieto, jolloin, työyhteisön ongelmakohtiin oli helppo tarttua ja osattiin lähteä kehittämään oikeita asioita. Tutkimustuloksissa nousi esille henkilöstön omien vaikutusmahdollisuuksien tärkeys muutoksen toteuttamisessa ja työelämän laadun parantamisessa. Työyhteisön kehittämisessä oli tärkeää asettaa tavoitteet yhteistyössä johdon, esimiesten ja henkilöstön kanssa. Kun henkilöstöllä oli mahdollisuus osallistua aidosti työn kehittämiseen, lisäsi se työelämän laatua ja vahvisti sitoutuneisuutta omaan työyhteisöön. Muutoksen onnistumisen kannalta viestintä nousi yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi muutoksen onnistumisen kannalta, jonka avulla vahvistettiin luottamusta ja avoimuutta. Esimiestoiminnassa työelämän laatua paransi henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu sekä kehityskeskustelut yhdessä henkilöstön kanssa.

The effectiveness of the work community development program in the quality of working life experienced by employees

Abstract

In Finland, organizational changes and the development of operations in health care have became part of everyday health care operation. As society and the organizations operating in it undergo changes, information is needed about the connection between the quality of working life and productivity, in addition to ways to increase the quality of working life in the work community and maintain work ability. This study complements previous research and provides more information about how research into the effectiveness of health care community development programs provides socially significant information on the impact of a health care community development program on the quality of working life. The study also promotes scientific research in the field.

The purpose of the study was to describe the effectiveness of the work community development program on the quality of working life as experienced by employees. The research is quantitative, and survey was used as the research method. The answers to the questions were analyzed by using a personnel survey which was designed on the basis of the Silent Signals survey. The QWL index, which is a quantitative modeling of the quality of working life, was used as the data analysis method. The research material (N=391) consisted of initial and follow-up surveys of seven social and health care companies, i.e. a total of fourteen surveys.

According to the research results, the quality of working life in each of the organizations underwent development during the project; it can thus be considered that the impact of the work community development program was significant. The initial personnel survey revealed tacit information from the employees, which made it easy to grasp the problem areas in the work community and focus development efforts on the right things. The results of the research highlighted the importance of employees’ own possibilities to influence the implementation of change and improvement of the quality of working life. In developing the work community, it is important to set goals in cooperation with management, supervisors and personnel. When employees had a genuine opportunity to take part in the development work, it improved the quality of working life and strengthened employees’ commitment to their own work community. In terms of the success of change, communication became one of the most important issues, which helped to increase trust and transparency. In supervisor operations, the quality of working life was improved by fair treatment and performance appraisals with the employees.

see all

Subjects:
Copyright information: © Susanna Pakaslahti, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited.