Työhyvinvoinnin rooli yrityksen työnantajabrändäyksessä
Lappi, Heta (2020-05-20)
Lappi, Heta
H. Lappi
20.05.2020
© 2020 Heta Lappi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212091
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia työhyvinvoinnin roolia yrityksen työnantajabrändäyksessä. Tavoitteena on selvittää, millainen merkitys työnantajabrändillä on työn houkuttelevuuteen työntekijöiden silmissä ja mikä on työhyvinvoinnin rooli siinä. Jotta työnantajabrändäys onnistuu, yrityksen täytyy kyetä erottautumaan kilpailijoistaan ja yksi tällaisista erottavista tekijöistä voi olla työhyvinvointi. Työhyvinvoinnin ollessa yhä merkityksellisempää yhteiskunnassa, on syytä pohtia sen merkitystä työn houkuttelevuudessa. Tämä tutkimustieto on tärkeää, jotta yritykset ovat tietoisia työhyvinvoinnin merkityksestä työnantajabrändäyksessään.
Tutkimuksen esimerkkiyritykseksi valittiin mainostoimistoalalla toimiva Aava & Bang -yritys, joka on Great place to work -sertifioitu sekä Great place to work -kilpailun voittaja. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluista. Haastateltavina olivat tapausyrityksen neljä markkinoinnin ammattilaista.
Onnistuneen työnantajabrändäyksen kannalta on tärkeää, että työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että työhyvinvoinnin on syytä olla osa jokaisen yrityksen strategiaa, jotta se saadaan osaksi yrityksen toimintaa. Empiirisestä tutkimuksesta selvisi, että työhyvinvointi tulee kokonaisuutena mukaan uusien työntekijöiden houkuttelussa ja työnantajamielikuvan luomisessa. Työnantajabrändäys tapahtuu myös ihmisten kautta ja näin ollen henkilöstö on syytä ottaa mukaan brändäykseen. Empiriasta ilmeni, että ihmiset luovat brändin ja työntekijät yksilönä toimivat brändilähettiläinä. Kohdeyrityksessä työhyvinvointi näkyy työntekijöiden kautta ja heidän ääni halutaan saada kuuluviin. Kun työntekijät voivat hyvin, he viestivät luonnollisemmin ja aidommin brändisanomaa eteenpäin. Välittäminen koetaan näkyvän työhyvinvoinnissa ja sitä kautta heijastuvan myös brändiin.
Liikkeenjohdon on syytä ymmärtää työhyvinvoinnin kasvava rooli työn houkuttelevuudessa, sillä joissain ammattiryhmissä työntekijät voivat valita itseään kiinnostavat organisaatiot. Tulokset osoittivat, että työhyvinvoinnin merkitys työnantajabrändäyksessä riippuu toimialasta, sillä joillain toimialoilla työhyvinvointi saattaa olla itsestäänselvyys, jolloin työhyvinvoinnilla on haastavampaa erottua kilpailijoista. Tästä huolimatta tästä tutkimuksesta voivat hyötyä kaikki yritykset, sillä työhyvinvoinnin käyttäminen työnantajabrändäyksessä on hyödyllistä eikä sitä saa unohtaa, vaikka sillä erottautuminen saattaa olla joillain toimialoilla haastavaa. Tästä tutkimuksesta liikkeenjohdolle hyödyllisiä löydöksiä on myös työyhteisön jäsenten merkitys työnantajabrändäyksessä. Työhyvinvointi voidaan tuoda brändäyksessä esille työyhteisön jäsenten kautta, sillä työnantajabrändäys on myös työskentelyä nykyisten työntekijöiden kanssa yrityksen ulkopuolelle viestimisen lisäksi.
Tutkimuksen esimerkkiyritykseksi valittiin mainostoimistoalalla toimiva Aava & Bang -yritys, joka on Great place to work -sertifioitu sekä Great place to work -kilpailun voittaja. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluista. Haastateltavina olivat tapausyrityksen neljä markkinoinnin ammattilaista.
Onnistuneen työnantajabrändäyksen kannalta on tärkeää, että työhyvinvointiin panostetaan kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan myös todeta, että työhyvinvoinnin on syytä olla osa jokaisen yrityksen strategiaa, jotta se saadaan osaksi yrityksen toimintaa. Empiirisestä tutkimuksesta selvisi, että työhyvinvointi tulee kokonaisuutena mukaan uusien työntekijöiden houkuttelussa ja työnantajamielikuvan luomisessa. Työnantajabrändäys tapahtuu myös ihmisten kautta ja näin ollen henkilöstö on syytä ottaa mukaan brändäykseen. Empiriasta ilmeni, että ihmiset luovat brändin ja työntekijät yksilönä toimivat brändilähettiläinä. Kohdeyrityksessä työhyvinvointi näkyy työntekijöiden kautta ja heidän ääni halutaan saada kuuluviin. Kun työntekijät voivat hyvin, he viestivät luonnollisemmin ja aidommin brändisanomaa eteenpäin. Välittäminen koetaan näkyvän työhyvinvoinnissa ja sitä kautta heijastuvan myös brändiin.
Liikkeenjohdon on syytä ymmärtää työhyvinvoinnin kasvava rooli työn houkuttelevuudessa, sillä joissain ammattiryhmissä työntekijät voivat valita itseään kiinnostavat organisaatiot. Tulokset osoittivat, että työhyvinvoinnin merkitys työnantajabrändäyksessä riippuu toimialasta, sillä joillain toimialoilla työhyvinvointi saattaa olla itsestäänselvyys, jolloin työhyvinvoinnilla on haastavampaa erottua kilpailijoista. Tästä huolimatta tästä tutkimuksesta voivat hyötyä kaikki yritykset, sillä työhyvinvoinnin käyttäminen työnantajabrändäyksessä on hyödyllistä eikä sitä saa unohtaa, vaikka sillä erottautuminen saattaa olla joillain toimialoilla haastavaa. Tästä tutkimuksesta liikkeenjohdolle hyödyllisiä löydöksiä on myös työyhteisön jäsenten merkitys työnantajabrändäyksessä. Työhyvinvointi voidaan tuoda brändäyksessä esille työyhteisön jäsenten kautta, sillä työnantajabrändäys on myös työskentelyä nykyisten työntekijöiden kanssa yrityksen ulkopuolelle viestimisen lisäksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [32009]