Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle |
|
Author: | Turtinen, Hanna1 |
Organizations: |
1University of Oulu, Faculty of Technology, Oulu School of Architecture |
Format: | ebook |
Version: | published version |
Access: | open |
Online Access: | PDF Full Text (PDF, 23.4 MB) |
Pages: | 19 |
Persistent link: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212123 |
Language: | Finnish |
Published: |
Oulu : H. Turtinen,
2020
|
Publish Date: | 2020-05-25 |
Thesis type: | Bachelor's thesis |
Description: |
Tiivistelmä Kandidaatintyössäni suunnittelin puukerrostalon Oulun Linnanmaalle. Kandidaatintyö toteutettiin yhteisprojektina, johon kuului kolme eri kurssia: yhdyskuntasuunnittelun asemakaavakurssi, nykyarkkitehtuurin asuntosuunnittelukurssi sekä rakennusopin kerrostalosuunnittelukurssi. Kandidaatintyökseni olen valinnut asuntosuunnittelun osa-alueen, joten se korostuu työssäni. Aluesuunnitelmavaiheessa tavoitteena oli luoda Oulun Linnanmaan alueelle tiiviimpi kaupunkimainen ympäristö, jossa otetaan huomioon alueelle ominainen vehreä ympäristö. Pyrin luomaan kaupunkimaisempaa rakentamista suunnitteilla olevan Linnanmaan bulevardin ympärille eli nykyisen Alakyläntien varteen. Puu-Linnanmaan alueelle suunnittelin pienimittakaavaisempaa Puu-Linnanmaan korttelirakenteen täydentävää rakentamista. Liikenneyhteyden alueelle keskitin Linnanmaantien ja Virkakadun risteykseen. Risteyksen läheisyyteen, Linnanmaan liikuntahallin ympärille, suunnittelin alueen urheilutoiminnalle. Jotta autot eivät hallitsisi maisemaa, pysäköinnin keskitin parkkihalliin ja maan alle. Viheryhteyksiä pyrin säilyttämään suunnitelmassani mahdollisimman runsaasti alueen viihtyvyyden vuoksi. Kevyenliikenteen väylästö on alueella laaja, millä pyrin korostamaan helppoa ja nopeaa liikkumista alueella. Myöhemmässä vaiheessa puukerrostalon suunnittelualue tarkentui Puu-Linnanmaan kulmaukseen ja tontille toivottiin yhteisöllistä opiskelija-asumista. Halusin luoda tontille rakennuksen, joka ottaisi sijaintiinsa linjoja Puu-Linnanmaasta, mutta olisi tyyliltään kuitenkin modernimpi. Suunnitelmassani kaksi L-mallista kerrostaloa luovat kokonaisuuden, jossa on suojaisa sisäpiha, mutta joustavat kulkuyhteydet neljään suuntaan säilyvät. Kerrostaloissa on kolme- ja nelikerroksiset osat ja julkisivuna toimii pystysuuntainen puuverhoilu. Rakennuskokonaisuuden ulkopuoli on tummaksi käsiteltyä puuta ja sisäpihan puolella julkisivu on lämminsävyistä kuultokäsiteltyä puuta. Tämän taustalla on idea hiiltyneestä puukuutiosta, jonka sisältä löytyy kuitenkin elävää ja elinvoimaista puuta. Tämä korostaa rakennuskokonaisuuden yhtenäisyyttä ja luo oman identiteetin sisäpihalle. Pysäköinti on tontilla ratkaistu autokatoksin Virkakadun läheisyyteen, jotta kulku tontille olisi toimiva, mutta autot olisivat katseilta suojassa. Kerrostalossa huoneisot ovat yksiöitä ja kaksioita, jotka ovat suosituimpia opiskelija-asumisen huoneistokokoja. Olen halunnut tutkia asuntojen mitoitusta ja niiden suhdetta toisiinsa. Asuntotyypit ovat suunnitelmassani toistuvia ja niiden yhdenmukainen mitoitus luo erilaisia variointimahdollisuuksia asuntojakaumaan. Yksiöissä on suurin lasiliukuovin varustettu ranskalainen parveke ja kaksioissa suurempi lasiliukuovin varustettu oleskeluparveke. Parvekkeissa on käytetty mustaa pinnakaidetta ja suurissa parvekkeissa on täysin avattavat täyskorkeat parvekelasitukset, mitkä lisäävät niiden käyttömukavuutta. Jokaisessa huoneistossa on maksimoitu valonmäärää ja esimerkiksi ikkunat ovat lattiaan asti ulottuvia. Kellaritiloihin olen sijoittanut tilat talotekniikalle, pesulatilat sekä irtainvarastot. Kellarissa sijaitsee myös väestönsuojatilat. Sisääntulokerrokseen sisääntulojen läheisyyteen sijoitin säilytys- ja huoltotilaa esimerkiksi polkupyörille, mikä helpottaa ja tukee ympäristöystävällisempää liikkumista. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa asuinrakennusmassojen väliin jää yhteistiloja. Esimerkiksi toisen kerroksen yhteisolohuone ja -keittiö lisäävät asumismukavuutta ja kokoavat asukkaita yhteen. Kolmannesta kerroksesta löytyvät saunatilat sekä tilaa rauhalliseen työskentelyyn. Neljännestä kerroksesta löytyy lisäksi kattoterassi, jossa on tilaa esimerkiksi pienimuotoiseen viljelyyn istutuslaatikoineen. Puurakenteisessa kerrostalossa kantavana rakenteena on käytetty CLT-levyä eli ristiinliimattua massiivipuulevyä. Asunnoissa CLT-levyä on pyritty jättämään esiin mahdollisuuksien mukaan ja esimerkiksi väliseinissä puu on näkyvissä. Rakennusopin vaiheessa halusin tutkia etenkin parvekkeiden kannatusta ja muita parvekeratkaisuja. see all
|
Subjects: | |
Copyright information: |
© Hanna Turtinen, 2020. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for your own personal use. Commercial use is prohibited. |