Puukerrostalo Oulun Linnanmaalle
Timmerbacka, Anthon (2020-05-19)
Timmerbacka, Anthon
A. Timmerbacka
19.05.2020
© 2020 Anthon Timmerbacka. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202005212125
Tiivistelmä
Yhteisprojektin ensimmäisessä osuudessa Asemakaavasuunnittelun kurssilla Linnanmaan bulevardin yhteyteen sijoitettiin aluetta eheyttävää kaupunkirakennetta tehokkaan joukkoliikenteen varteen. Aluesuunnitelmani perustuu laajaan viherlinjaan, joka halkoo Linnanmaan asemakaavaa. Viherverkko toimii keskuspuistona alueen virkistystoiminnan keskipisteenä ja rakentaminen sijoittuu puiston molemmille puolille. Linnanmaan liikuntahallin alue on täydennetty muilla liikuntatoiminnoilla, kuten kiipeilykeskuksella ja uimahallilla. Rakennetun ympäristön diversiteettiä on luotu erikokoisella asuntotuotannolla alueen luonteesta riippuen.
Asuntosuunnittelun osuus keskittyy Virkatien varteen sijoittuvalle tontille. Rakennukset on sijoiteltu Puulinnanmaan viimeiseen kortteliin puuttuvaksi palaseksi ja alueen paikoitus on siirtynyt tontin eteläpuolelle. Korttelin sisäpiha rajautuu rakennuksien väliin ja sitä halkoo asfaltoitu pihatie. Pihatietä reunustaa 20mm korkeammalla oleva kävelytie, jonka pinnoite eroaa asfaltista. Pinnoitteiden vaihtelulla saadaan aikaan vaikutelma pienipiirteisemmästä pihapiiristä, ja siten se myös kytkeytyy olemassa olevaan Puulinnanmaan alueeseen. Intiimimmät pihatoiminnot on sijoiteltu rakennusten väliin suojaan liikenteeltä, kuten myös huleveden ohjaus. Pihatietä suojaa matala muurirakenne, joka toimii myös paikkana pysähtyä istumaan.
Rakennukset ovat kantavalta rakenteeltaan hirttä, ja tukeutuvat siten neliskulmaiseen muotoon. Hirsirakenteen muodostama verkko pysyy säännöllisenä ja sisään jäävät tilat soljuvat niiden välissä. Rakennuksen massaa halkoo lasipinnat, jotka rytmittää julkisivua ja sisätilojen rytmiä. Julkisivuissa rytmi perustuu koteloitujen följärien muodostamaan tasajakoon ja ikkunoiden epäsymmetriseen sijoitteluun. Pystysuuntaista liikettä kasvattaa muutamat vaakajaot följärien väleissä. Massojen luomaa vaikutelmaa on pyritty kaventamaan vaihtuvalla keittomaalipinnoitteella osana julkisivua. Julkisivupinnoite on leveää kuusipaneelia ja sen päällä on 50x50 mm rimoitus.
Pohjasuunnittelussa on otettu vaikutteita tanskalaisesta asuintalotuotannosta. Jokaisen asuinyksikön etuovi aukeaa omalle sisäterassille, joka on kytköksissä rakennuksen keskikäytävään. Omaa ”etupihaa” voi käyttää omiin harrastuksiin tai ulkovaatteiden säilytykseen. Jokaisen asunnon on sisäterassi rajautuu L-muotoisena kylpyhuoneen seinään ja keskikäytävän lasituksen väliin. Hirsirakennukselle ominaista tuntua sisätilaan tuo väliseinien avoin hirsipinta, joka näkyy paitsi asuinhuoneistoissa myös sisäterassin läpi käytäviin. Asuinhuoneistoissa pohjaratkaisuja on kolmea tyyppiä: suorakulmainen, mutkikas ja loft-asuntotyyppi. Asuntojen varustelu on keittiön puolesta riisuttu ylimääräisestä laitteistosta, joka ohjaa ihmisiä käyttämään yhteiskäyttötiloja enemmän Eri tyypit luovat variaatiota kerrostaloon, mutta asettuvat kuitenkin päällekkäin toimivasti kerroksien välillä. Suunnittelualueen päärakennus on asuntojakaumaltaan yksiöpainotteinen, mutta rakennus sisältää myös kaksioita ja yhden kolmio-asuntotyypin. Suunnittelualueen pienemmät rakennukset on suunniteltu olevan perheasuntopainotteisia ja asuntokooltaan tilavempia.
Asuinyksiköiden sarjaa halkoo lasitetutut rakennusosat, jotka toimivat liikkumisen solmukohtina. Rakennuksen lasiosiin sijoittuu porraskäytävät, yhteiskäyttötilat ja isompien asuntojen parvekkeet. Yhteiskäyttötiloihin lukeutuvat yhteiset olohuoneet ja kattava yhteiskeittiö. Valosta nauttivassa ylimmässä kerroksessa on tilavaraus kaupunkiviljelylle ja yhteiset saunatilat vilvoitteluparvekkeineen. Talotekniikkaa on jyvitetty kellarikerrokseen, 1. kerrokseen ja ylimpään kerrokseen, ja niihin pääsy on tehty helpoksi huollon tarpeen tullen. Keskitetty ilmanvaihto tuo yhden aiheen osaksi julkisivuja tulo- ja poistohormeineen ja niille on 5. kerroksen osalta varattu laitteistojen vaatimat tilavaraukset.
Rakennusopin osuus työstä sisälsi tutkimusta rakenteen kantavuudesta, jäykistävyydestä ja rakennepaksuuksista. Rakennuksen korkeuden takia oli tärkeää tutkia nämä aihealueet huolella kestävän lopputuloksen kannalta. Detaljipiirustuksissa korostuu myös lasijulkisivujen erilaiset ratkaisut, jotka ovat oleellinen osa rakennuksen arkkitehtuuria ja sisätilaan aukeavaa maailmaa. Toiminnallinen ja rakennusfysikaalisesti toimiva lopputulos oli kaikkien osa-alueiden kokoava aspekti, joista lopputuloksena ovat kandityönä esiteltävät kuvat.
Asuntosuunnittelun osuus keskittyy Virkatien varteen sijoittuvalle tontille. Rakennukset on sijoiteltu Puulinnanmaan viimeiseen kortteliin puuttuvaksi palaseksi ja alueen paikoitus on siirtynyt tontin eteläpuolelle. Korttelin sisäpiha rajautuu rakennuksien väliin ja sitä halkoo asfaltoitu pihatie. Pihatietä reunustaa 20mm korkeammalla oleva kävelytie, jonka pinnoite eroaa asfaltista. Pinnoitteiden vaihtelulla saadaan aikaan vaikutelma pienipiirteisemmästä pihapiiristä, ja siten se myös kytkeytyy olemassa olevaan Puulinnanmaan alueeseen. Intiimimmät pihatoiminnot on sijoiteltu rakennusten väliin suojaan liikenteeltä, kuten myös huleveden ohjaus. Pihatietä suojaa matala muurirakenne, joka toimii myös paikkana pysähtyä istumaan.
Rakennukset ovat kantavalta rakenteeltaan hirttä, ja tukeutuvat siten neliskulmaiseen muotoon. Hirsirakenteen muodostama verkko pysyy säännöllisenä ja sisään jäävät tilat soljuvat niiden välissä. Rakennuksen massaa halkoo lasipinnat, jotka rytmittää julkisivua ja sisätilojen rytmiä. Julkisivuissa rytmi perustuu koteloitujen följärien muodostamaan tasajakoon ja ikkunoiden epäsymmetriseen sijoitteluun. Pystysuuntaista liikettä kasvattaa muutamat vaakajaot följärien väleissä. Massojen luomaa vaikutelmaa on pyritty kaventamaan vaihtuvalla keittomaalipinnoitteella osana julkisivua. Julkisivupinnoite on leveää kuusipaneelia ja sen päällä on 50x50 mm rimoitus.
Pohjasuunnittelussa on otettu vaikutteita tanskalaisesta asuintalotuotannosta. Jokaisen asuinyksikön etuovi aukeaa omalle sisäterassille, joka on kytköksissä rakennuksen keskikäytävään. Omaa ”etupihaa” voi käyttää omiin harrastuksiin tai ulkovaatteiden säilytykseen. Jokaisen asunnon on sisäterassi rajautuu L-muotoisena kylpyhuoneen seinään ja keskikäytävän lasituksen väliin. Hirsirakennukselle ominaista tuntua sisätilaan tuo väliseinien avoin hirsipinta, joka näkyy paitsi asuinhuoneistoissa myös sisäterassin läpi käytäviin. Asuinhuoneistoissa pohjaratkaisuja on kolmea tyyppiä: suorakulmainen, mutkikas ja loft-asuntotyyppi. Asuntojen varustelu on keittiön puolesta riisuttu ylimääräisestä laitteistosta, joka ohjaa ihmisiä käyttämään yhteiskäyttötiloja enemmän Eri tyypit luovat variaatiota kerrostaloon, mutta asettuvat kuitenkin päällekkäin toimivasti kerroksien välillä. Suunnittelualueen päärakennus on asuntojakaumaltaan yksiöpainotteinen, mutta rakennus sisältää myös kaksioita ja yhden kolmio-asuntotyypin. Suunnittelualueen pienemmät rakennukset on suunniteltu olevan perheasuntopainotteisia ja asuntokooltaan tilavempia.
Asuinyksiköiden sarjaa halkoo lasitetutut rakennusosat, jotka toimivat liikkumisen solmukohtina. Rakennuksen lasiosiin sijoittuu porraskäytävät, yhteiskäyttötilat ja isompien asuntojen parvekkeet. Yhteiskäyttötiloihin lukeutuvat yhteiset olohuoneet ja kattava yhteiskeittiö. Valosta nauttivassa ylimmässä kerroksessa on tilavaraus kaupunkiviljelylle ja yhteiset saunatilat vilvoitteluparvekkeineen. Talotekniikkaa on jyvitetty kellarikerrokseen, 1. kerrokseen ja ylimpään kerrokseen, ja niihin pääsy on tehty helpoksi huollon tarpeen tullen. Keskitetty ilmanvaihto tuo yhden aiheen osaksi julkisivuja tulo- ja poistohormeineen ja niille on 5. kerroksen osalta varattu laitteistojen vaatimat tilavaraukset.
Rakennusopin osuus työstä sisälsi tutkimusta rakenteen kantavuudesta, jäykistävyydestä ja rakennepaksuuksista. Rakennuksen korkeuden takia oli tärkeää tutkia nämä aihealueet huolella kestävän lopputuloksen kannalta. Detaljipiirustuksissa korostuu myös lasijulkisivujen erilaiset ratkaisut, jotka ovat oleellinen osa rakennuksen arkkitehtuuria ja sisätilaan aukeavaa maailmaa. Toiminnallinen ja rakennusfysikaalisesti toimiva lopputulos oli kaikkien osa-alueiden kokoava aspekti, joista lopputuloksena ovat kandityönä esiteltävät kuvat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31657]